Ei puhuta samaa kieltä

päivis: Nykäsin taas tuon otsikon nopeasti jostain, joten se ei ehkä ihan tarkalleen kuvaa sitä, mitä tähän kohta kirjoitan. Kaikki suomalaiset puhuvat tietysti kieltä, jota jokainen toinen suomalainen ymmärtää. Ellei kyse ole ruotsinkielisestä, joka ei millään ole oppinut suomea. Olen yhden tällaisen tuntenut. Hänen kanssaan oli hauska jutella, koska jouduin silloin itse väkisin käyttämään surkeaa ruotsiani.

Nyt ei kuitenkaan ole kyse ruotsista eikä saamestakaan vaan sanoista, jotka erilaisista murretaustoista johtuen ovat joillekin täysin tuttuja ja toiset eivät tunne ollenkaan.

Tänä aamuna Jorma huomasi, että pakkasyön jäljiltä Soiniityntien viereistä niittyä peittävä lumihanki oli jäässä ja se kesti kävellä. Minun murresanastossani niityllä oli kerstehanki. Jorman mielestä hän ei ole tuollaista sanaa kuullutkaan. Ihan keskisuomalainen sana kerstehanki ei taida olla, koska Jorma ei parikymmentä vuotta siellä asuneena ole mielestään tuohon sanaan koskaan törmännyt. Ellei ilmiö ole sitten niin harvinainen, ettei kukaan vain ole sattunut tuota sanaa koskaan Jorman kuullen sanomaan.

Jorma otti tänä aamuna minusta ja Niilosta kivan kuvan, jossa olemme Tuusulanjoen rannalla paikassa, jonne ilman kerstehankia emme olisi päässeet. Jormalle kyseessä on hankikeli, kun lumi kantaa. Googlettamalla löytyi vahvistus sille, että sanat tarkoittavat samaa. Ehkä vähän niin kuin vihta ja vasta. Minulle se on aina vasta, Jormalle läntisen Suomen kielialueen kasvattina luultavasti vihta.

Ihmisten puhe on luultavasti vuosikymmenten aikana köyhtynyt, sillä enimmäkseen korviimme taitaa nykyään kantautua jonkinlaista yleiskieltä, jota kuulee ainakin radiossa ja televisiossa. Kenties kuitenkin alitajuntaisesti kaipaamme muunlaistakin puhetta. Ainakin murrerunoilija Heli Laaksosesta tuli joskus viime vuosikymmenellä kovin suosittu. Ehkä hänen esimerkkinsä kannustamana moni on kaivanut oman kotiseutunsa murresanoja puhekieleensä.

Itse en käytä kovin paljon murresanoja, sillä en ole koskaan osannut puhua mitään tiettyä murretta. Paremminkin omassa puheessa on ainakin ennen Etelä-Suomeen muuttoa kuulunut Jyväskylän suunnalle tyypillinen puhetapa. Murteeksi sitä ei kai voi kutsua. Ennemminkin olen alkanut nykyään käyttää ruotsinkielisiä sanoja siellä täällä. Ihan niin kuin ruotsia puhuvat suomalaiset usein poimivat puheeseensa suomen kielen sanoja, mutta erotuksena ruotsinkielisiin teen sen huvikseni. Tai mistäpä tietäisin ruotsinkielisten syitä omiin sanavalintoihinsa. Ehkäpä esimerkiksi sanalle kiva ei ole ainuttakaan yhtä kivaa ruotsinkielistä vastinetta.