Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Työajan jatkaminen ei ole ratkaisu kaikkiin kansantalouden ongelmiin

päivis: Perjantaiksi odotetaan mielenilmaisuja hallituksen linjauksia vastaan. Toteutuessaan ne heikentäisivät monen suomalaisen taloudellista tilannetta. Toisaalta niiden luvataan auttavan siinä, ettemme pahimpien skenaarioiden mukaan olen samassa jamassa kuin Kreikka.

On puhuttu paljon työajan pidentämisestä ja lomien lyhentämisestä. Muutama palkallinen vapaapäiväkin muuttuisi palkattomaksi. Usko siihen, että mitä enemmän notkumme työpaikoilla, sitä paremmin meillä kansakuntana menee, on vankka.

Tässä näkyvä, Kiasman aulassa toisiinsa
kietoutunut pari on töissä. Lähtisikö
Suomen kansantalous nousuun,
jos he jaksaisivat tehdä tuota samaa
vähän kauemmin?
Enhän ole mikään taloustieteilijä, en edes merkonomi, joten arjen talouden osaamiseni supistuu tietoon, että menojen pitää olla pienemmät kuin tulot tai korkeintaan menoja on oltava  saman verran kuin tuloja. Vähän samaan tapaan kuin painoa hallitessa: kaloreja ei saa vetää naamariin enempää kuin niitä päivittäin kuluttaa.

Ihan pikaisesti talousosaamistani lisäämään kävin googlettamassa selvittääkseni, mistä talouskasvu syntyy. Löysin Ari Hyytisen ja Petri Rouvisen toimittaman julkaisun, jossa todetaan, että "taloudellinen hyvinvointi riippuu suoraan siitä, paljonko työtunteja saadaan aikaiseksi, paljonko työtunteja kohden saadaan aikaiseksi, paljonko kukin työllinen työtunteja ja -päiviä tekee sekä kuinka suuren väestönosan voimin töitä tehdään". No ei kai sentään?

Mikä mahtaa olla kaikkien niiden rooli tässä kokonaisuudessa, joiden työ ei työtuntien lukumäärästä tai tekemisen paljoudesta huolimatta tuota euroakaan? Kaltaisiani tuottamatonta työtä tekeviä on varmasti satoja tuhansia.

Sen sijaan, että työpäivää pidennettäisiin esimerkiksi kahdeksaan tuntiin, sitä voisi mielestäni tuottamattoman työn tekemisen kohdalla lyhentää vaikka kuuteen tuntiin. Työn tuottavuus ei päivää pidentämällä lisäänny. Kun ei siis ole mitään, mitä voisi myydä. Asiantuntijatyöksikin kutsutuissa tehtävissä tuottavuus on jotain muuta kuin rahaa. Loistava idea voi syntyä vaikka yön unettomana hetkenä. Silloin työpaikalla luuhaamisella ei ole järin suurta merkitystä.

Kahvilan pitäjän kannattaa ehkä pitää kahvilansa pitempään auki, jos asiakkaita riittää, mutta jos ei riitä, pitää ehkä yrittää saada enemmän kauppaa aikaiseksi lyhyemmässä ajassa. Tuskinpa opettajankaan työpäivää jatkamalla kansantalous saadaan kasvuun. Vastaavia esimerkkejä löytyisi helposti lisää paljonkin. En siis oikein jaksa uskoa, että työpäivää venyttämällä Suomi saadaan nousuun. Ennemminkin katsoisin sen kortin, mitä vaikkapa uudet teknologiat tuovat tullessaan.

Ei kommentteja: