Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Pekka Sauri ja tapa olla somessa

päivis: "Jos ei muuta, niin sosiaalinen media on henkinen tapaturmavakuutus. Oikea tai väärä tieto leviää siellä sekunneissa. Jos organisaatio haluaa pitää maineestaan huolta, sen pitää olla siellä missä keskustelu käydään."

Näin lausui Helsingin kaupungin rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tämän päiväisessä Kauppalehden verkkolehden haastattelussa. Sauri on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että hän jos kuka on työssään osannut ottaa sosiaalisen median haltuun. Tosin edelleen sen mielekkyyttä epäillään. Muun muassa ahkerasti twiittaileva Sauri kertoo usein joutuvansa vastaamaan kysymykseen, milloin hän ehtii tehdä töitä, koska on aina Twitterissä. Saurille sosiaalinen media kuitenkin on mitä suurimmassa määrin tapa tehdä työtä.

Itse olen rajallisesti sosiaalisen median käyttäjä. Kun ensimmäisen kerran tutustuin Twitteriin, se oli vasta vain tuhansien suomalaisten hupia. Nyt tilanne on jo toinen. Vaikka olen lähinnä Twitterin selailija, olen sitä kautta löytänyt paljon hyödyllistä tietoa töihin liittyvissä asioissakin.

Pidän hienona Pekka Saurin tapaa hyödyntää somea. Hän on sitä paitsi asemassa, jossa viestintä ilman muuta kuuluu asiaan, vaikka somea ei olisi koskaan keksittykään. Ehkä siksi itsellä ei ole ainakaan pakottavaa tarvetta profiloitua jollain erityisellä tavalla. Eikä ole kauheasti virallisen luontoista tiedotettavaakaan. Sen kun vain hengailen somessa, jos siltä tuntuu. Aika suuri ponnistus on tämän bloginkin kirjoittaminen joka toinen päivä. Ehkä turhaan vähättelen itseäni somettajana.

Twitterin mahdollisen hyödyllisyyden lisäksi olen ihmeekseni huomannut myös Instagramin tarjoavan uutta ja tarpeellista tietoa. Kun avasin Instagram-tilin, olin vakuuttunut, että sieltä löytyy vain miljoonittain teinien ottamia selfieitä. Mutta olin väärässä.
Jormalla ja minulla on yhteinen Facebook-tili. Jorma on tällä saralla
minua huomattavasti ahkerampi käyttäjä. Minä viihdyn ainakin ajoittain
paremmin Twitterin ja Instagramin parissa.
Facebook on varmaan kaikkein tavallisin tapa olla somessa. Tai riippuu tietysti siitä, mitä sosiaaliseen mediaan lasketaan kuuluvaksi. Tosiasia kuitenkin lienee, että Facebookissa ovat monet sellaisetkin, joille tietokone ei ole ollut jokapäiväinen työväline eikä harrastuskaan. Luultavasti Pekka Sauri saa tästä syystä vielä pitkään kuulla ihmettelyjä työnteostaan, kun some taipuu niin moneksi. Useimmille edelleen pelkäksi vapaa-ajan huviksi.

Ei kommentteja: