Meillä ei maahanmuuttajia tai -muuttaneita karsasteta

jormas: Maahanmuuttaneita, vierasperäisiä ja muualta tulleita on moneen lähtöön. Niitä löytyy niin ihmisistä, eläimistä kuin kasveistakin. Joukkoon mahtuu toivottuja, vähemmän toivottuja, haitallisia, siedettäviä, myrkyllisiä ja vaikka mitä. Mutta voiko edellä mainittuja kuvauksia käyttää ihmisistä, eläimistä ja kasveista? Taitaa voida, vaikka se saattaa kyllä olla niin, että suuta tai kirjoittavia sormia on syytä siivota ennen kuin pukee mitään tästä aiheista sanoiksi, että ei ole oikeudessa vastaamassa sanomisistaan.

Silläkin uhalla pohdin asiaa. Virolaisten, joita jotkut kutsuvat eestiläisiksi, käyttämä sana suomalaisista on poro, joka ei taatusti ole mairitteleva. Kun olen Thaimaassa, paikalliset kutsuvat kaikkia muualta tai  ainakin Aasian ulkopuolelta tulleita falangeiksi, kun r-kirjain ei heidän lausumanaan oikein istu kieleen tai suuhun. Sekään ei ole mairitteleva termi. Eikä sitä ole vodkaturistikaan.

Santeri tanssi puolestani häävalssin ja Eeki lauloi
ravintola Kaiffarissa Asunnottomien yönä
"Tuhansien tähtien hotellista".

Kuusikymmentäluvun alussa Tuusulan yhteiskoulu järjesti jotkut kansainväliset oppilaitospäivät ja Hyrylässä oli kesäpäivänä urheilukentällinen kansainvälisyyttä. Siihen aikaan ei puhuttu tummaihoisista, vaan reilusti neekereistä, joka ei taatusti ollut rasistinen sana. Aitoa neekeriä ei moni hyryläinen ollut nähnyt livenä koskaan ja kulovalkean tavoin sana kiiri läpi kylän. Että nyt sellainen olisi nähtävänä. Ja pian tämän tummaihoisen ympärillä oli sankka nuorten tyttöjen ihailijajoukko nimikirjoitusvihkoineen. Ja me kylän valkolaispojat olimme mustasukkaisia oman kylän tytöistä.

Mutta maailma muuttuu ja nykysin jaamme tummaihoisiakin eri kasteihin, joista esimerkiksi koripalloilijat taitavat olla varsin tervetulleita, mutta jostakin Afirkan maasta sotaa tai muuten vain kurjia olosuhteita  pakoon lähtenyt ei niinkään. Vaikka se on jollakin lailla aivan sama asia kuin aikoinaan suomalaiset, jotka lähtivät Ruotsiin leveämmän leivän perään. Sillä kaikki eivät lähteneen läntiseen naapurimaahamme hakemaan leipää työmarkkinoilta, vaan koska siellä oli parempi sosiaaliturva. Tästä vaan harvemmin puhutaan.

Suomen talvisodan uusinta saunan lauteilla

Ja onhan meiltäkin oikein lähdetty kotimaisin voimin hakemaan maahamme ulkomaalaisia aivan toiselta puolen maapalloakin. Kuten filippiiniläisiä sairaanhoitajan oppiin sekä työhön ja thaimaalaisia marjanpoimintaan. Josta siitäkin kateellisimmat ovat sitä mieltä, että mädäntykööt marjat mieluummin metsään.

Joskus häpeän olla ihminen

Aivan oma lukunsa oli vanhemmilta saatu oppi keitä tai mitä pitää vihata, pelätä, inhota tai muuten vaan välttää. Ne olivat jehovat, mustalaiset ja venäläiset. Yli kuusikymmentä vuotta olen pohtinut mitä pahaa ne ovat minulle tehneet. Ei ole vielä selvinnyt ja vielä vähemmän epämääräiseksi se näyttää ajan kanssa käyvän, kun viime päivien tiedotusvälineet ovat nostaneet esiin tutkimuksen kuinka moni suomalainen oli aikoinaan, ainakin ajatuksissaan tekemässä Suur-Suomea Uralille saakka. Ja kun yksi arvostamani romani sanoi, että voisin sinut Jorma hyväksyä heimoomme, olen ottanut sen kunnianosoituksena. Jehovantodistajia pidän aivan tavallisina ihmisinä, jotka uskovat itseään suurempaan omalla laillaan, kuten monet muutkin. Minulle se ei ole karttamisen syy.

Jos ylihuomenna kirjoittamisen osalta tähtien asento on sama kuin tänään, kirjoitan mamueläimistä ja ehkä -kasveista.