Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Valuutanvaihdon jännitys

päivis: Euron kurssin seuraaminen tarjoaa minulle lähes samanlaisen jännityksen kuin lauantain lottoarvonta. Sitä tosin en juuri seuraa. Euron kurssimuutoksia sen sijaan vahdin senkin edestä. Kotimaassa ollessa Kauppalehden valuuttalaskurista ja täällä kymmenistä rahanvaihtopisteistä, joilla kaikilla näkyy olevan oma hintansa. Ei siis harrasteta kartelleja.
Thaimaan kaikissa setelirahoissa on etupuolella kuninkaan kasvokuva.
Takapuolella kuvitus vaihtelee setelin suuruuden mukaan. Sadan ja 20
bahtin seteitä käytetään varmasti yleisimmin.
Olen seurannut yhden "Hyrsylän mutkassa" sijaitsevan keltaisen rahanvaihtopisteen euron kurssikehitystä sillä silmällä, että siellä euroistaan saa lähes poikkeuksetta parhaan hinnan. Kotikatumme lähellä taas on punainen vaihtopiste, jossa ruplan kurssi oletettavasti on hyvä, koska sen edessä yleensä jonottaa aina liuta venäläisiä. Tai sitten paikka muuten vain miellyttää heitä.

Koska siis seuraan euron hintaa, pitää rahanvaihto tehdä siellä, missä kurssi on paras mahdollinen. Niinpä eilenkin läksin kävellen käymään Jomtien Beach Roadin toiseen päähän keltaiselle vaihtopisteelle, siis reilun parin kilometrin päähän meistä. Rahapussissa kuumotti sata euroa vaihdettavaksi. Ei kelvannut lähempänä oleva 43,70 vaihtokurssi, sillä bahteja piti saada 43,85:llä. Tietysti tarkoituksena oli liikuntakin, mutta päätarkoituksena kävelylle oli kyllä rahan vaihto paremmalla kurssilla.

Palasin hyvistä bisneksistä onnellisena kotiin, ja edelleen kävellen, sillä säästin siten yhden lavataksihinnan eli 10 bahtia. Perille päästyäni laskin kerran, ja sitten laskin vielä uudelleen, mikä oli lähes viiden kilometrin matkasta ansaittu voitto. Kaloreja tietysti paloi jonkin verran kävellessä, mutta paremman kurssin ansiosta tienasin tuolla reissulla kokonaiset 15 bahtia eli vajaat 35 senttiä. Kaikki on niin suhteellista.

Ei kommentteja: