jormas: Ajattelin jättää Ruusulankadusta kirjoittamisen täältä Pattayalta käsin toissapäivänä ainokaiseksi kerraksi, mutta minun on syötävä sanani. En nimittäin arvannut minkälaisen Pandoran lippaan tulin avanneeksi kirjoituksellani, sillä palaute on ollut kiihkeästikin puolesta ja vastaan. Jouduin myös epäämään joiltakin lukijoiltamme tai oikeastaan kirjoittajilta pääsyn Facebook-kotisivuillemme, sillä sain niin kielteistä, loukkaavaa ja henkilökohtaisuuksiin menevää palautetta. Koska kyseiset sivumme ovat kaikille avoimet ja kirjoitukset olivat valheellisia suojatyöpaikkoineen ja pakottamisine ennenaikaiselle eläkkeelle, tein yllä mainitun ratkaisun. Mielenkiintoista on, että tunnun mielipiteilläni herättävän eniten "kuumia aaltoja" kypsään ikään ehtineissä miehissä, joilla ei lähtökohtaisesti ole Ruusulankadun kanssa tekemistä sitäkään vähää kuin minulla.
Ruusulankadun tarina julkisuudessa sai tänään ikävää jatkoa, sillä tukiasunnosta on lehtitietojen mukaan löytynyt asukas, joka on virunut kuolleena viikon.
http://www.hs.fi/kaupunki/Nuori+mies+virui+p%C3%A4ivi%C3%A4+kuolleena+tukiasunnossa/a1384053609152.
Uutinen tuntui kovin pahalta. Ensin ajattelin, että se ei edes voi olla totta. Nimittäin juuri tapahtuneen kaltaisten tilanteiden vuoksi ja pitkän kokemuksen perusteella Ruusulankadun rakennussuunnitelmissa oli kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmä, joka ilmoittaa työntekijöille esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa kaikkien asuntojen lukot, joita EI ole käytetty kyseisenä aikana. Jos mainitsemaani kulunvalvontajärjestelmää kustannus- tai jostain muista syistä ei olekaan asennettu, on se kovin valitettavaa, sillä Ruusulankadun yhteisön asiakas- ja asukaskunta tarvitsee kaikki kohtuudella käyttöön saatavat työkalut ja välineet.
Lisäksi toimintasuunnitelmissa oli, että asukas vuokrasopimusta tehdessään allekirjoittaa sitoumuksen, jossa hän valtuuttaa työntekijän tulemaan/menemään asuntoon omilla avaimillaan, jos avainta ei ole käytetty vuorokauteen tai se on muuten perusteltua ja asukas ei ole ilmoittanut poissaolostaan etukäteen työntekijöille.
Julkisuudessa on esitetty, että vuokrasopimusten vuoksi ei mainitsemaani erillissopimusta voida tehdä. Se ei pidä paikkaansa, vaan juuri vuokrasopimuksen ja Helsingin ostamien tukipalveluiden vuoksi sen tekeminen on helppoa, lainmukaista ja välttämätöntä.
Julkisuudessa on myös ollut tieto, että on sovittu asunnoissa käytävän, jos asukkaasta ei kuulu kolmeen vuorokauteen mitään. Se on aivan liian pitkä aika ja sen jälkeen ei todella tarvitse etsiä asunnosta tyhjän lisäksi juurikaan muuta kuin vainajia.
Ruusulankadun henkilökunta ansaitsisi saada käyttöönsä kaiken alalla olevan osaamisen ja kokemukset. Joten aiempaan kirjoitukseeni blogissamme viitaten, nyt pitäisi uskoa, että yhdenkään asian kaikki viisaus ei ole yhdessä paikassa eikä yhdellä työnantajalla. Jokaisella arvonsa tuntevalla ja työnsä osaavalla toimijalla pitää olla riittävästi viisautta ja nöyryyttä hankkia sitä myös muualta.
Mutta rajansa kaikella. Kyseinen kuolemantapaus on, jos ei jäävuoren huippu, niin jotakin sellaista, joka saa monen maljan kuohumaan yli. Sininauhasäätiö tuottaa kuitenkin Ruusulankadulla tuettuja asumispalveluja eikä hoitopalveluja. Joten vaatimus esimerkiksi lääkäristä, varsinkin pysyvästi paikan päälle ei ole perusteltua, vaikka ymmärränkin tuskan.
Ehkä enemmän pitäisi ajatella mitkä kaikki vaikuttavat siihen, miksi jostakin tulee narkomaani tai muiden päihteiden väärinkäyttäjä. Oma sijansa on kavereilla, kotiympäristöllä, naapureilla, omaisilla, koululla, sosiaalitoimella ja niin edelleen. On kohtuutonta ajatella, että kaikki olisi toisin, jos Sininauhasäätiö olisi toiminut toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti