Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 15. marraskuuta 2013

Aurinkomatkat ja Pattayan Jomtien

jormas: Paino 91,9 kg, joten päämäärästä en ole varma, mutta suunta on oikea, sillä tullessamme pari viikkoa sitten, oli painoni 93,6 kg.

On tullut jaettua väärää infoa suomalaisille, että onko ollut suomalaisilla matkanjärjestäjillä valmiita paketteja Pattayan Jomtienin puolelle. Jomtien nimittäin mainitaan joissakin kartoissa Etelä-Pattayana, mutta on kyllä oma kaupunkinsa. Tänä aamuna kuitenkin löysin Aurinkomatkojen hotellin, joka on Pattaya Suomi-Seuran lähellä. Itse asiassa viereisellä kadulla. Olkaa hyvät: http://www.aurinkomatkat.fi/thaimaa/pattaya/grand-chalet-wing-bungalows.

Rantakadulla on paikka, jota sanomme (ainakin minä) päihdeongelmaisten keräilypisteeksi, sillä siinä on alan miehiä paikallisine seurueineen varmastikin vuoden mittaan maailman joka kolkalta. Pari päivää sitten kuljimme siitä ohi, kuten monena päivänä viikossa teemme. Tai ohi noin vaan en kulje minä juuri koskaan, sillä sanotaanhan "mitä koira karvoilleen voi". Pitää tehdä päihdetyötä tai ainakin haistella ilmaa olenko menettänyt paljonkin, kun tämän kuun lopussa tulee 33 vuotta viimeisestä ryypystä. Niin tai näin, seepra ja raitakissa eivät voi raidoilleen mitään.

Joka tapauksessa joukossa oli sillä erää myös ainakin pari suomalaista parantamassa tautia, joka isäni sanonnan ja omankin kokemuksen mukaan menee suun kautta sisään varsinkin, jos on ollut lääpän jäljillä. Vilkaisin päivistä, joka oli sen ilmeinen, että pian hän sanoo aiheesta tai miehistä jonkun vähintään kuolemattoman viisauden. Mutta toisin kävi, sillä rannan miekkonen ehti ensin, kysyen minulta, että "mistä olet löytänyt noin kauniin vaimon". Siihen hyytyi päiviksen huulilla mahdollisesti ollut lausahdus ja kasvot muistuttivat nauravaa Hangon keksiä. Muistatteko keksin? Mukavaa olla samaa mieltä ja minähän tiedän mistä olen viehättävän vaimoni saanut. Tai hän minut....heko...heko.

Vaikka tuleva Thaikotimme on kaikkea muuta kuin valmis, on se monelle jo nyt tärkeä paikka.
Suomalaisella rakennus- eikä aina muullakaan työmaalla perhe ei näin vaan saa oleilla.
päivis kirjoitti myös Aatu-koirasta. Koira asustaa Buddhavuoren toisella puolella Pohjois-Pattayan ytimessä paljonkin maailmaa nähneen isäntänsä kanssa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/6255564. Eilen kun siellä kävimme, kertoivat koiran olevan Pattayan kuvatuin. Yksikin päivä oli englantilainen pariskunta tullut englantilaisen lehden kanssa, jossa Aatu poseerasi. Mene ja tiedä, mikä mopon satulassa sitä viehättää, mutta yksi selitys saattaa olla, että siellä se on muita koiria ylempänä, josta lienee mukava tarkkailla omaa valtakuntaansa.

Sitten vielä tärkeä tiedotus Ressi-Ramille, joka omalla päätöksellään taisi vetäistä kerran herneen nenäänsä, kun emme olleet samoilla linjoilla yhdestä sydämemme sopukoissa olevasta asiasta. Joten maailmaan kiertänyt Raimo keräsi lelunsa ja lopetti kommentoinnin, jota kaipaan.
Herne lähtee nenästä kaivamalla. Yksi arvostamani kristitty, joka hänkin juo tai ainakin joi asteikkoni mukaan liikaa, sanoi saman asian toisin. Älä anna auringon laskea vihasi ylle, sillä anteeksiantamattomin sydämin ei ole asiaa taivasten valtakuntaan. Tule Raimo takaisin!!

Silloin tällöin olemme vaihtaneet Facebookissa kuulumisten lisäksi myös taustakuvaa. Tänään aion tehdä sen jälleen, joten  käykää kurkkaamassa: https://www.facebook.com/jormasoini.paivistranden.

2 kommenttia:

Ramiiro kirjoitti...

Vai kommaa kaipailet... Noh, kerätään lelut ja herneet purnukkaan ja upotetaan unhon suohon... :)

Se on vähän teittin johtajien kanssa, että pitäisi aina silitellä vain myötäkarvaan, jotta sopu paremmin säilyisi, taikka sitten mun pitäisi kirjoittaa vähemmän provosoivammin, sillä sen taidon kyllä kieltämättä omaan, mikä ei tietty ole hyvä asia, ei... Nykyistenkin boddejeni kanssa onnistuin silittämään vastakarvaan ja totesin, että josuilla tuppaa oleen hiukka herkkä hipiä. :)

Nooh, sellaista sattuu ja etenkin mun kanssa kommatessa, mutta elämä jatkuu. Kuten aikanaan sanoit, "pölyn laskeuduttua jatketaan".

Tuo Ruusulankadun juttu on minusta sinällään turhan paisuteltua. Viis vainajaa vuodessa ei ole mikään erikoinen juttu, ottaen huomioon asiakaskoostumuksen. Sanoisin, luonnollista poistumaa sen verran, sow-watt....
Kallistun sinällään sinun määritelmääsi, "että jokainen tarvitsee asunnon, vaikka ei elämäntyyliään muuttaisi". Samoin kirjoittamasi asumisen kriteerit on hyvät. Ensin huomautus, sitten varoitus ja sen jälkeen, joko toinen varoitus tai piahlle. Mutta...
Entäpä ne moniongelmaiset ihmiset, joiden asuminen ei onnistu edes säätiön mallisessa asumisessa!? Missäpä ja minkä mallin asumisessa olisi heidän paikkansa, sillä yhtä kaikki hekin ovat ihmisiä ja talvi on yhtä kylmä heille kuin "normi-ihmisellekkin"!? Valvotut asuntolat on vissiin kaikki puretut ja käsittääkseni oikein, kaikkein ongelmallisemmille ihmisille pitäisi kuitenkin olla jokin asuntola, tahi vastaava, joka olisi sitten entistä valvotumpi/yuetumpi.., vai...!?

Kirjoitappa siitäkin puolesta näkemystäsi ja taitetaan sanan peistä siitä, jos taittamista sitten asiasta edes on ja tulee.

Siunausta sinulle ja Päivikselle...

Toivotteleepi

Ressi-Rami

For life kirjoitti...

Kuin myös siunausta. Kaiken uhalla kommentin kommentti, että yleensä se on hiekkalaatikolta lelunsa kerännyt, jolla herne on jäänyt toista pahemmin klyyvariin. t: jormas