päivis: Niilon on ollut koululainen nyt jo muutaman viikon. Koululaisuus tarkoittaa oppitunteja kerran viikossa ja mahdollisimman paljon harjoitusta niiden välillä. Niilon ongelmahan on, että se sekoaa täysin, kun näkee jossain toisen koiran, hiipii, maastoutuu ja jämähtää paikalleen odottamaan, että toinen tulisi luokse. Ja jos ei tule, alkaa armoton räksytys.
Jonkinlaisesta ihmispelosta taas kertoo vieraille ihmisille, satunnaisille ohi- ja vastaantulijoille rähjääminen.
Koirakoulussa ongelma ei tietenkään ilmaannu, ei ainakaan pahimmalla tavalla. Varsinkaan ihmisiä Niilo ei koulutustilanteissa pahemmin pelkää, eikä juuri räksytäkään. Mutta arka se on silloinkin. Jokainen äkkinäinen liike saa sen säpsähtämään. Ja niin kuin se yrittää kovasti olla vahtikoiraa ja koiria kohdatessaan se sumeilematta haluaa mennä tekemään tuttavuutta, mitä suurempi näköpiiriin ilmaantunut otus on. Se ei siis kunnioita ainakaan toisen kokoa.
 |
Tässä tavataan toinen nelijalkainen Hyrylässä avoautotapahtumassa. Tyypillisesti
remmi on piukalla ja jotta tästä olisi selvitty kunnialla, olisi taskussa pitänyt
olla makupaloja. Vaan kun ei ollut, koirakavereita kohdattiin miten ketäkin.
Aika hyvä suoritus tuo ilta koiran kannalta kuitenkin oli. |
Maanantaina oli hauska seurata, miten se vähitellen luovutti halun mennä toisten koirien luokse. Sen kanssa toistettiin loputtoman monta kertaa lähestymistä, joka katkaistiin kääntymällä toiseen suuntaan heti, kun Niilo alkoi vetää. Ja kääntymiseen liittyi palkka. Tässä tapauksessa nakkimakkaran murunen. Niilon piti myös muistaa vilkaista ohjaajaa silmiin. Sen se oppikin nopeasti ja tosiaan lopulta tyytyi vain istumaan ja tuijottamaan kauempana olevaa Temppua ja paria muuta koiraa, jotka olivat osa samaa koulutusta ehkä hieman samanlaisine ongelmineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti