päivis: Singapore on osoittautunut ihan mukavaksi kaupungiksi/saareksi/valtioksi. Olemme oppineet käyttämään julkista liikennettä suhteellisen näppärästi ja tänään haihtui mielestä myös ennakkoluulo ilman kuljettajaa liikkuvaa metroa kohtaan. Helsingissähän asia on tapetilla, kun metro laajenee Espooseen. Tiedän monella olevan pelkoja ilman kuskia liikkuvaa metroa kohtaan. Oma pelko siis haihtui tänään, kun seisoimme pitkän matkaa metron keulassa, jossa tosiaankaan ei ollut kuskia. Oli oikein hauska kokemus, täytyy myöntää. Ehkä eilinen köysirata-ajelu antoi rohkeutta.
 |
Kännykkä on melkein jokaisen singaporelaisen kourassa
ainakin junamatkoilla ja junaa odotellessa. |
Suomalaisten olen ajatellut olevan melko riippuvaisia kännyköistään, mutta kyllä kotimaassa ollaan vielä valovuoden päässä täkäläisestä menosta. Kun istumme paikallisessa metrossa eli MRT-junassa, vähemmistö matkustajista ei näppäile puhelinta tai tietokonetta. Lähes jokainen kulkee puhelin kourassa ja vaikka laite olisi hieman aatamin aikuinen, sitäkin pitää ainakin näön vuoksi näpytellä.
Emme ole kahteen päivään, jonka ajan olemme kierrelleet Singaporea, nähneet ainuttakaan koiraa. Hotellimme kadulla yksi kissa vaani auton alla ohikulkijoita. Luulisi sentään, että täälläkin ihmisillä on lemmikkejä. Sammakkoja näimme äsken kahdessa akvaariossa. Ne olivat ravintolan edustalla eli arvattavasti olivat päätymässä pataan. Vähän puistatti.
 |
Yhdestä ostoskeskuksesta löytyi
yllättäen myös jääkiekkokaukalo. |
Ajelimme päivällä myös Singaporen länsilaidalle, jossa MRT-juna kulkee pitkät matkat maan pinnalla. On uskomatonta huomata, miten paljon vihreää saarella on, vaikka asukastiheys on varmaan melkoinen. Hotellin respassa juttelimme asiasta ja käsitin, että jonkinlainen päätös sade- ja muiden metsien suojelemisesta tehtiin saaren itsenäistyttyä, millon se sitten olikaan. Sen olen jo unohtanut, vaikka vähän olin ennen tänne tuloamme siitäkin lukenut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti