Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 15. tammikuuta 2013

Merikonttikodit

jormas: päivis kirjoittaa rasismista ja sen sukulaisista siten, että siihen ei minulla ole juuri lisättävää. Jos kansa on heikolla itsetunnolla varustettua, ei se ainakaan lisää muualta muuttaneiden oloa ja eloa. Mutta toisaalta onko se sen helpompaa maassa, jossa on vahva itse- ja kansallistunto? Tai onko vahva kansallistunto loppujen lopuksi osa heikkoa itsetuntoa? Niin tai näin, jos ihminen seisoo tukevasti omilla jaloillaan, ei ole paljon tarvetta kukkoilla tai uhota mihinkään suuntaan. Ei edes ulkomaalaisille.

Matkakotimme istuu oikein kauniisti talviseen maisemaan
Tänäänkin tuupittiin Merikonttikotihanketta eteenpäin. Kävin muun muassa Selkissä mahdollisen keittiöiden kalusteiden tekijän kanssa. Tarjousta odotellaan tältä osin ja sen jälkeen tehdään ratkaisuja.

Ikeasta tuli tänään myös aiheeseen liittyvä viesti. Toisaalta huono viesti, sillä he eivät ole lähdössä yhteistyöhön Hyvinkään Asuntomessuille. Siinä on kuitenkin puolensa ja puolensa. Se puoli heidän päätöksensä ansioista vahvistuu, että kaupallisia toimijoita ei ole mukana kanssamme esittelemässä tuotteitaan. Niiden esittely nimittäin tekee hankkeesta kaupallisen, jolloin on kaivettava jostakin 15 000 euroa. Se on se toinen puoli.

Ensimmäiset tarjoukset ikkunoista ja ovista ovat myös hyppysissä, joten senkin osalta on lähipäivinä ratkaisun paikka.

Joka tapauksessa Duokotia eristetään ja hyvältä näyttää siltäkin osin. Vaikeuksia on ollut koko hankkeessa yllin kyllin ja itse koen tarvinneeni kaiken vuosien ja vuosikymmenten aikana hankitun osaamisen ynnä muun, että olemme selvinneet sinne saakka, joka mielestäni on voiton puolella.

Kaikkinensa kehitystyön ja pilottihankkeen kustannukset on yksi suurimmista ongelmista, joten karsintoja pitää saada aikaan, jos mielimme nähdä päivän, että valmistamiimme Merikonttikoteihin ihmiset tekevät viihtyisiä kotejaan.

Mutta tässäkin pitää vanha viisaus kutinsa. Jokaisen synkän pilven takana on uusi synkkä pilvi. Toisin sanoen, että vaikka kuinka pakerramme, eivät asiat ole kauaa paremmin, vaan tämä on enemmän tai vähemmän koko ajan kaaoksesta toiseen elämistä. Se on mukavaa. Paljon mukavampaa kuin Sudokun täyttäminen ja luulen olemattomien aivojenikin pysyvän virkeämpänä.

Ei kommentteja: