Käymäläkulttuurit

päivis: Pari iltaa sitten telkkarista tuli Ylen ohjelma nimeltä Paska puhetta. Ohjelma vaikutti uusinnalta ja meneillään oli jo neliosaisen sarjan kolmas jakso. Täytyy sanoa, että oli melko sävähdyttävä katselukokemus.

Ohjelmassa matkailtiin maailmalla, jossa vessa ei kuulu joka kodin varustuksiin. Koditkaan eivät niillä main ole lähellekään sitä, mitä me kotina pidämme. Tilastot eivät jääneet mieleen, mutta se kuitenkin, että valtava osa maapallon ihmisistä tekee tarpeensa minne sattuu. Tosin ns. sivistyneessä maailmassakin, jossa vessat kuuluvat normaalivarustuksiin kaikkialla, jätevedet saattavat solahtaa käsittelemättöminä suoraan mereen. Huonona malliesimerkkinä ohjelmassa käytettiin Brysseliä.

Mutta takaisin vessattomiin yhteisöihin. Ohjelma ei todellakaan esitellyt harvaan asuttujen seutujen ihmisten elämää, vaan toimittajat menivät keskelle miljoonakaupunkien slummeja. Pahimmat käymäläkulttuurin puutteet löytyvät ainakin Afrikasta ja Intiasta. Näytettiin jotain hökkelikylää Afrikassa. Siellä nainen kertoi, että hänellä ei ole vessaa. Vessa tarkoittaa tässä tapauksessa kopperoon tehtyä ulkohuussia. Naapurilla on lukittu (ihmiset ymmärrettävästi lukitsevat huussinsa) käymälä, jonne nainen saa pyytäessään avaimen. Hän ei käy tarpeillaan pusikossa, kuten suurin osa naapureista tekee. Syynä ovat pusikoissa vaanivat raiskaajat ja käärmeet. Tuo on varmaan todellisuutta miljoonille ihmisille, mutta täältä kaukaa ylellisestä maailmasta katsottuna se tuntuu aivan käsittämättömältä.

Kaiken maailman koleroiden ja muiden kulkutautien lisäksi tapa tehdä tarpeensa tällä tavoin vaikuttaa terveyteen myös sitä kautta, että aivan yleisesti tytöt ja naiset yrittävät juoda vähemmän, ettei tarvitsisi pissata niin usein. Juomattomuus puolestaan vaikuttaa haitallisesti muun muassa munuaisten toimintaan. Käymälöiden puutteesta johtuu jopa sekin, että puberteetti-ikään tullessaan tytöt keskeyttävät hyvin yleisesti koulunkäynnin.

Voi tietysti ajatella, että näinhän meilläkin on ollut, tarpeet on tehty pihan nurkalle, kunnes on keksitty ulkohuussit. Mutta harvaan asutussa maassa se ei ole ollut inhimillinen eikä ympäristöongelma. Talvella vain vähän kylmä, mutta kaikkeen tottuu.

Multtoa näyttää melkein vesivessalta.

Konttiprojektin parissa on tullut askaroitua näiden käymäläasioiden kanssa ja siitä on tullut melkein lempiaiheeni. En enää ymmärrä ollenkaan, miksi vessa pitää voida huuhdella vedellä, kun ainakin sähköistettyihin olosuhteisiin voi helposti sijoittaa erilaisia siistejä ja hajuttomia ekokäymälöitä. Vuoden käyttökokemuksella voin näin hyvinkin sanoa. Paska puhetta -ohjelmassa mainittiin, että ekokäymälöiden suhteen kaksi maata on erityisen edistyksellisiä. No ei. Suomi ei ole toinen niistä. Ne ovat Saksa ja Ruotsi. Ruotsalainen ekokäymälä meilläkin on sosiaalikontissa ja Duokotiin tulee Mulltoa-merkkinen ruotsalaislaite.

Ei ole yksinkertainen asia korjata maapallon käymäläongelmia, eivätkä nuo ruotsalaisetkaan mallit sitä voi tehdä. Ne ovat länsimaisia luksustuotteita. Mutta se on varma, että köyhien maiden kehitykseen vesivessa ei koskaan voi olla ratkaisu. Vesivessasta tekee mieli sanoa, niin kuin tupakasta tai joskus kahvistakin sanotaan, että jos se keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin.