Onko värillä väiiä...

jormas: Eilen oli iltasella ohjelmassa Sininauhaliiton juhlavuoteen liittyvä Tuomasmessu. Tilaisuus oli hyvin kaunis, puhutteleva ja kirkko oli pullollaan väkeä. Aarne Kiviniemi ja Satu Taiveaho toivat ylipäätään Sininauhaa ja sen tekemää työtä hyvin tyylikkäästi ja myönteisesti esiin.
Sininauhaliiton väkeä luottamushenkilöistä lähtien oli mukana melko paljon. Yksi seikka kiinnitti kuitenkin huomioni, sillä Sininauhaliitosta eikä Sininauhasäätiöstä ollut juurikaan niin sanotusti vapaaehtoisia osallistujia. Illallakin vielä pohdin, että emmekö mahdollisesti halua hengellisyytemme näkyvän yhteisissä tilaisuuksissa tai onko hengellisyytemme jotenkin kateissa. Tai onko peräti niin, että emme tiedosta sitä olevan lainkaan. Sitä nimittäin meillä lähes kaikilla on, sillä harva meistä olettaa olevansa maailman napa, vaan uskoo, että on jotain ihmistä suurempaa.

Sininauhaliiton juhlavuoden teema on, että vahvinkin meistä voi murtua. Se on aivan varmasti totta, mutta minkälainen murtuminen on sallittua ja mikä ei?
Viime päivinä olemme saaneet lehdestä lukea, että isä, joka makaa tehohoidossa, poltti kotinsa ja sen mukana 2 ja 6 vuotiaat lapsensa äidin ollessa muualla. Kun en taustoja tiedä, voin vain arvella mitä on tregedian taustalla. Sen arvaan, että on tapahtunut totaalinen murtuminen syistä, joita en ainakaan toistaiseksi, varsinkaan blogissani lähde arvelemaan. Joku on katkaissut kamelin selän. Siihenkin jää pieni varaus, sillä mielen sairaudet ovat moniilmeiset ja -mieliset.

Toinenkin asia askarrutti mieltäni. päivis näytti pohtivat omassa kirjoituksessaan tummia, mustia ja ylipäätään värillisiä ihmisiä. Piti oikein pinnistellä missä tilanteissa on tarpeellista ylipäätään tuoda esiin ihmisten ihonväriä. Kilteisiä seikkoja mieleni sopukoista putkahteli esiin useampiakin, mutta että ihonväri nousisi esiin keskusteluissa tai ylipäätään julkisuudessa jonkun myönteisen asian yhteydessä onkin jo harvinaisempaa.

Ja kolmas, joka nousi esiin Tuomasmessussa. Siellä puhuivat syrjäytyneistä. Miten järjestäytyneessa yhteiskunnassa voi syrjäytyä? Ei mitenkään, ja laidoillakin kulkee monenlaista talllustelijaa. Kadulla elämäänsä viettävä asunnoton ja toisella laidalla, yhtä syrjäytyneenä keskivertoelämästä tasavaltamme presidentti Tarja Halonen. Ja isosta maailmasta löytyy useita, jotka eivät jaksaneet elää laidalla, Kuten Michael Jackson, Elvis Presley, Marilyn Monroe ja monet muut.