Hyryläläisiä tarinoita

Perustimme Sari Rintaan kanssa jokunen aika sitten Facebookiin palstan hyryläläisiä tarinoita varten. Sinne pääset klikkaamalla oheista linkkiä: https://www.facebook.com/share/p/1GZLrQm8cV/.

Mutta tässä lisäksi viime hetken pätkä keskusteuista. "Perä-Hyrylässä oli kioski ennen koulua vasemmalla missä on nyt hiekka parkkis. Ylä-astetta vastapäätä meni tie nykyiselle falbakan tielle hyrylän suunnasta ja siinä risteyksessä oli pieni puutalo ,jossa oli karkki kauppa. Missä ei olisi saanut käydä koulu aikana. Se oli 70-80 luvun taitteessa.Jari Sarias Ja kauppias Heikkilä piilotti koulun oppilaat takahuoneeseen , kun huomasi , että rehtori Häkkinen oli tulossa tekemään "ratsiaa" 😂 - halusi varmaankin säilyttää oppilaista muodostuneen vakinaisen asiakaskuntansa 🤔☺️ .

Heikkilän tai oikeastaan myöhemmen Ritva Uiton kauppa avasi ovensa ennen yhdeksää, jotta ysiksi kouluun menevät ehtivät saada herkkunsa. Ja jos oli väleissä, saimme mekin aamuoluet varttia aiemmin kuin muista kaupoista. Neljännestunti oli juopolle tai sen aluille ikuisuus. Siellä "Montun" reunalla legendaarinen Lankinen alias Moni-koiranikin oppi hakemaan uimavedestä tyhjiä pulloja, joita se kantoi sitten pitkin kylää."

Jokaisella kylällä ja muillakin seuduilla on omat tarinansa, joita luen ha kuuntelen mielelläni. Sen sijaan niin sanottu virallinen historia sytyttää minua harvemmin. Itselleni ominta on kansan suusta siepattut faktat ja fiktioit, joille oleellisinta ei ole totuus. Vaan se, että näin joku muistaa sen olevan tai kerrotun.

Kerran jos toisenkin ja niiden välillä vieläkin ajattelen kirjoittaa mainituista tarinoista ja tarinoinnista kirjan, jos löytäisin puuhaan aisaparin. Kerran jo luulin onnistuneeni, kun Keski-Uusimaan entinen, loistava toimittaja ja koulukaverini Leena Joensuu hieman innostui aiheesta. Kun kerroin, että kirjoitetun ei tarvitse olla totta, veti hän henkselit päälle lisäten, että "ei kiitos, siinä voi mennä viimeinenkin maine." Olin eri mieltä sanoen, että "ei toki, vaan maine vaan kasvaa". Ehkä Leenan mielestä väärään suuntaan, ajattelin myöhemmin.