Kauas on pitkä matka

Valon tarkka nopeus tyhjiössä on 299 792 458 metriä sekunnissa, eli 1 079 252 849 kilometriä tunnissa. Se on nykytiedoilla maailmankaikkeuden suurin mahdollinen nopeus. Maapallon ja Auringon välinen keskietäisyys on 150 miljoonaa kilometriä, joten valolta kestää 8 minuuttia ja 20 sekuntia kulkea tämä matka. Tämän vuoksi emme näe missä Aurinko on juuri nyt, vaan missä se oli noin 8 minuuttia sitten. Jos Aurinko katoaisi maagisesti tällä sekunnilla, me jatkaisimme valossa kylpemistä ja kiertoradalla pysymistä vielä 500 sekunnin ajan.

Tämä valtava välimatka toimii aurinkokunnan mittakaavana, ja se on lähes 400 kertaa pidempi kuin matka Maasta Kuuhun. Kuu onkin kosmisessa mittakaavassa aivan naapurissa, joten valo ja radioaallot kulkee tämän matkan lähes silmänräpäyksessä. Valon matka Kuusta Maahan kestää 1,28 sekuntia ja tarkan mittauksen avulla on saatu selville, että Kuu loittonee 3,8 senttimetriä joka vuosi.

Aurinkokunnassamme kaukaisin virallinen planeetta on Neptunus. Sen etäisyys vaihtelee hieman, mutta keskiarvo on 4,5 miljardia kilometriä, eli 30 kertaa Maan ja Auringon välinen matka. Valo tulee sieltäkin noin 300 000 kilometriä sekunnissa, joten matka-aika maahan on 4 tuntia ja 10 minuuttia. Kun siis lähetämme komennon Neptunusta ohittavalle luotaimelle, kestää yli 4 tuntia ennen kuin se vastaanottaa viestin, ja toiset 4 tuntia ennen kuin saamme vahvistuksen takaisin.

​Aurinkokuntamme ulkopuolisten planeettojen kohdalla luvut muuttuvat tähtitieteellisiksi. Koska avaruus on lähes tyhjää, emme mittaa matkaa enää kilometreinä vaan valovuosina. Yksi valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa. Eli noin 9,5 biljoonaa kilometriä.

​Tällä hetkellä kauimmainen tunnistettu planeettaehdokas sijaitsee Pyörregalaksissa, jonka etäisyys maasta on noin 28 miljoonaa valovuotta. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Jos voisimme katsoa tätä planeettaa juuri nyt kaukoputkella, näkisimme sen sellaisena kuin se oli 28 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan Maassa eli vielä muinaisia, alkukantaisia petoeläimiä ja nykyisten apinoiden esi-isiä, eikä ihmisestä ollut tietoakaan. Onkin melko huimaa ajatella, että mitä kauemmas avaruuteen katsomme, sitä kauemmas historiaan todellisuudessa näemme. 

Jos avaruusjättiläinen seisoisi Maassa ja pää on Kuussa, ja joku puraisisi sitä varpaasta, kuluisi huimat yli seitsemän kuukautta ennen kuin jättiläinen tuntisi kivun aivoissaan. Jos kyseessä olisi hitaampi, jomottava kipu, viestin perillemeno kestäisi yli 12 vuotta. Pelkästään tiedonkulku jalan "nipistyksestä" aivoihin kestäisi kauemmin kuin useimmat miehitetyt lennot Marsiin on suunniteltu kestävän. Ihmisjättiläisen hermostolla kestäisi niin kauan reagoida uhkaan, että varvas ehtisi luultavasti parantua kokonaan puremasta ennen kuin aivot edes tajuaisivat mitään tapahtuneen.

Jos taas olisi jättiläinen, jonka varpaat ovat vedessä Afrikan eteläkärjessä ja pää Pohjois-Norjan Hammerfestissa ja joku puraisisi sitä varpaasta, niin ihmisen keskiverto reaktionopeudella kuluisi yli viikko ennen kuin jättiläinen edes säpsähtäisi ja tuntisi kivun päässään. Jos kyseessä olisi hitaampi, jomottava kipu, viestin perillemeno kestäisi melkein viisi kuukautta. Kun jättiläinen päättäisi vetää jalan pois, kestäisi toinen viikko, ennen kuin aivojen käsky saavuttaisi lihakset. Ihmisjättiläinen olisi siis varsin hidas reagoimaan hyttysenpistoihin tai tässä tapauksessa ehkä valaanpuremiin.