4. luukku - Naapurin Pakkasukko

Venäjällä uudenvuoden juhla sitoutuu ortodoksisen joulun yhteyteen, jolloin vietetään pitkiä vapaita ja koko kansa juhlii ei uskonnollista vuoden vaihdetta. Heti niiden ja Pakkasukon vierailun jälkeen vietetään joulua, sillä maassa käytössä oleva juliaaninen kalenteri on meidän gregoriaanista kalenteriamme 13 vuorokautta jäljessä. Joulu on siis meidän loppiaisen jälkeen. Tuolloin vietettävä kirkollinen juhla päättää pitkän vapaan ja uuden vuoden juhlinnat.

Tärkeimmän vuotuisen juhlan ympärille on luotu Pakkasukon tarina meidän kristillisen joulun ja sen Joulupukin korvaajaksi. Pakkasukko on pukeutunut venäläisittäin – pitkään turkkiin, joka on vyötetty kankaisella vyöllä. Turkki voi olla melkein minkä värinen tahansa. Päässään hänellä on pyöreä venäläinen lakki, jonka reunat ovat turkista. Parta on valkoinen, pitkä ja tuuhea.

Kodin sanotaan olevan Luoteis-Venäjällä Veliki Ustjugin kaupungissa. Valko-Venäjällä asutaan vastaavasti Belavežskajan aarniometsän kansallispuistoon perustetulla Pakkasukon tilalla. Koti tai kodit eivät siis ole Joulupukin perheen tapaan Korvatunturilla, vaikka se rajavuori onkin. Neuvostoliiton vaikutusvallan aikana Pakkasukko oli liitettynä uudenvuoden juhlintaan myös joissakin itäisen Keski-ja Etelä-Euroopan maissa.

Neuvostoaikana rooli oli erityisen tärkeä, koska uusivuosi jäi ainoaksi juhlaksi, jota oli vietetty jo ennen bolsevikkivallankaappausta 1917 ja koska joulu oli kielletty krustillisenä juhlana. Neuvostovaltaa seuranneen Venäjän aikana uusivuosi on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se seuraa ajankohdaltaan ei-venäläistä joulua aiemmin kuin venäläis-ortodoksinen joulu.

Pakkasukko kulkee tyypillisellä venäläisellä kolmivaljakolla eli troikalla, kolmen hevosen vetämällä reellä. Mukana on usein lapsenlapsi, Lumityttö eli Snegurotshka. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. He vierailevat kodeissa tuoden lahjoja jo uuden vuoden aattona, vaikkakin ortodoksista joulua vietetään tästä viikon kuluttua. Pakkasukkoa voidaankin hyvin kutsua myös uuden vuoden pukiksi. Jos löydän nettimaailmasta mieleisen Pakkastytön tarinan, löytyy se huomisen joulukalenterin luukun takaa. 

Venäjällä joulukuusi on enemmänkin uudenvuoden kuusi ja sen koristeltujen oksien alle jätetään lahjat uudenvuoden aattona. Nykyään tämä alunperin ei uskonnolliseksi juhlaksi luotu perinteinen tarina on yhdistetty myös uskonnollisen joulun viettoon. Mutta lapset ovat tunnetusti kärsimättömiä, joten lahjojen tuojat vierailevat varmasti myös jatkossa perheiden luona jo vuoden vaihteen juhlinnan yhteydessä. Näin ollen perinne tulee tuskin tulevaisuudessakaan sekoittumaan uskonnollisen jouluun, vaikka tänä päivänä ortodoksisen joulun asemaa tahdotaankin vahvistaa.

7.1. vietettävän kirkollisen joulun viettoon ei enää liity lahjojen vaihtoa eikä muutenkaan meidän jouluumme verrattavaa juhlaa. Vaan tuona päivänä ihmiset perinteisesti kokoontuvat ystävien tai sukulaisten kesken nauttimaan kevyempää, pääasiassa lihatonta illallista, joka pitää sisällään paljon kalaruokia ja salaatteja. Tämä on myös suosittua aikaa matkailla, sillä pitkät vapaat mahdollistavat ulkomaille lähdön. Näin ollen kirkollisen joulun juhlinnat jäävät huomattavasti vähäisemmäksi kuin vuoden tärkeimmän juhlan, uuden vuoden vietto.