Virallinen vaaratiedote keskiyöltä: "Katastrofien ja lieventämisen osasto (DDPM) varoittaa lisääntyvistä sateista alueella 23.11.2025 klo 23.16.13. Tällä hetkellä Phatthalungin maakunnassa sataa edelleen rankasti, ja alueelle ilmestyy edelleen sadepilviä. Varaudu vedenpinnan nousuun. Vältä kahlaamista vedessä tai pitkäaikaista oleskelua vedessä. Varo myrkyllisiä eläimiä. Tutki reittejä ja menetelmiä evakuoimiseksi lähellä oleviin väliaikaisiin suojiin. Pidä evakuointiapua tarjoavien virastojen tai organisaatioiden puhelinnumerot käsillä.
Kysyin asiaa myös Gemini tekoälyltä. Sillä toissapäiväisen Morakotin kauppareissun kuvista veden pinta on noussut ehkä 30 senttimetriä: "Tulvat ovat vaikuttaneet jopa kymmeneen (10) piirikuntaan (Muang, Khuan Khanun, Kong Ra, Khao Chaison, Sri Nakarin, Bang Kaew, Pa Bon, Pak Phayun, Sri Banphot, Pa Phayom ja Tamot). Arviolta yli 103 000 kotitaloutta on joutunut tulvien kohteeksi Phatthalungissa. Yhteensä Etelä-Thaimaan tulvat ovat vaikuttaneet noin 1,47 miljoonaan ihmiseen. Vesi syöksyy Bantad-vuorijonolta ja laskee kanavien kautta asuinalueille ja viljelymaille, aiheuttaen laajoja tulvia. Piirikunnat kuten Pa Bon, Tamot, Kong Ra, Srinagarindra, Si Banphot ja Pa Phayom ovat olleet erityisen rankkasateiden ja valuman kohteena.
Useita keskeisiä kylien välisiä teitä sekä maaseutureittejä (mukaan lukien PT.1014, PT.1015 ja PT.1042) on jouduttu sulkemaan liikenteeltä veden nousun vuoksi. Osa junayhteyksistä on keskeytetty tulvien vuoksi Songkhlan ja muiden lähialueiden kiskoilla, mikä vaikuttaa myös Phatthalungin junavuoroihin (esim. reitti Phatthalung – Sungai Kolok – Phatthalung). Viranomaiset ovat julistaneet muun muassa Muang Phatthalungin ja Kong Ran piirikunnat virallisiksi katastrofialueiksi, ja lisää alueita odotetaan julistettavan olosuhteiden pahentuessa. Jatkuvat sateet ovat lisänneet myös maanvyörymien riskiä alueilla, joilla maa on kyllästynyt vedestä. Veden pinnat ovat olleet nousussa suurimmassa osassa maakuntia, mukaan lukien Phatthalung, vaikka sateiden odotetaan hieman hellittävän maanantain ja perjantain välillä."
Viime talvena katselin ja ihmettelin, kun Morakotin veli rakensi viereisessä, seinättömässä metalliverstaassaan teräslevyistä kanoottia. Että vaikka vesikulkuneuvon tarkoituksen ymmärsinkin, niin mietin, että missähän hän aikoo tarkoitusta toteuttaa, kun meri- ja järvivesi ovat kymmenien kilometrien päässä. Tulin siihen lopputuloksen, että ehkä jokien uomissa tai kaivetuissa kanavissa, sillä niissä näkee kalastajia päivittäin. Mutta nyt sen tiedän, kun riisipelloillakaan ei voi liikkua oikein millään tavalla. Kotitieni väki kulkee valmistuneella kanootilla ehkä kolmensadan metrin matkan ees taas ison tien varteen päästäkseen sieltä jonkun skootterin kyydissä kaupoille ja muille asioille.
Itseasiassa on aika monia käytäntöjä, joissa ihailen thaimaalaisia. Joista tietenkin itsekkäästi ajatellen yksi on kuinka he suhtautuvat minuun. Toinen on köyhyys ja vähävaraisuus. "Tänään ei ole bahteja, mutta ehkä huomenna minulla tai naapurilla on." Tulvat ovat osa jokavuotista, luonnollista elämää enkä ole kuullut tai nähnyt kenenkään valittavan. Sillä eräänä päivänä aurinko tulee taas esiin ja ihmiset ottavat takaisin käyttöönsä veden alle jääneen maan ja joskus kotinsakin.
Vaikka joka vuosi on sadekausi ja vettä tulee runsain mitoin taivaalta, olemme päässeet päivää tai kahta lukuunottamatta kiertotietä kylälle PeeCeeX:läni. Nyt ei näin ole ainakaan viikkoon. Naapurit puhuvatkin, ettei koskaan ole ollut vettä näin paljoa. Itse olen vesien tuomia kokemuksia rikkaampi nyt Jokilaakson tulvien alle jääneen Tuusulanjoen sillan ja uimalaiturin lisäksi myös Thaikodissani. Molemmissa paikoissa meillä on käytössä sininen kanootti. Toisessa se on rautaa ja toisessa lasikuitua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti