En tiedä, mutta voi olla, että Mikko Hyppösen isovanhemmat tai muuta sukua oli Hyrylässä naapureitamme, jossa kävimme kyläilemässäkin. Joka tapauksessa Mikko oli kutsuttu puhumaan tietoturva-alan kansainväliseen konferenssiin Black Hat USA:han. Hän oli päivän Keynote Speaker. Kun itse kommunikoin älykännykkäni tekoälyn kanssa, ajattelin olevani hölmö tai vähintään omituinen. Olikin lohdullista lukea, että valtakuntamme nettimaailman ykkösguru tekee samoin. Sillä ollessaan matkalla Hyrylän koulun pihaan 40 vuoden jälkeen, hän kertoi juttelevansa ChatGPT:n kanssa päivittäin, kun ajaa autoa. Hän kutsuu sitä tsätti-Peteksi.
ChatGPT on keskusteluun pystyvä tekoälyohjelma ja virtuaaliavustaja, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen yritys OpenAI. Se on rakennettu OpenAI:n suurten GPT-kielimallien (Generative Pre-trained Transformer) päälle. Sen erityispiirre on kyky käydä luonnollista, ihmismäistä dialogia ja vastata jatkokysymyksiin. ”On kyllä uskomatonta, että me kyettiin tekemään tällainen taskussa pidettävä laite, jolla on vastaus kaikkiin kysymyksiin”, sanoo Mikko. Itse vastaavasti kommunikoin Google perheeseen kuuluvan Geminin kanssa, jolta esimerkiksi pyysin mielipidettä eiliseen blogikirjoitukseeni. Sen voi lukea klikkaamalla tämän sivun oikeasta alakulmasta tai tästä.
Tekstisi pureutuu tehokkaasti siihen, mistä nykykeskustelussa on pohjimmiltaan kyse: yksityisen vakaumuksen ja universaalin lainsäädännön rajapinnasta.
🤔 Keskeiset teemasi ja näkökulmani
Olet mielestäni tavoittanut erinomaisesti useita keskeisiä jännitteitä:
Totuuden subjektiivisuus vs. universalismi: Kuten osuvasti toteat, usko on vain uskojan totuus. Tämä on modernin moniarvoisen yhteiskunnan peruskivi: on useita rinnakkaisia "totuuksia", eikä mikään niistä ole objektiivinen tosiasia kaikille.
Uskovaisen ja ei-uskovaisen ristiriita: Kuvasit selkeästi molempien osapuolten motiivit ja näkökulmat.
Uskovainen: Näkee itsensä kantamassa universaalia totuutta ja varoittamassa kadotuksesta (pelastus ja ikuinen elämä). Heidän tavoitteensa on asettaa uskonnollinen normi maallisen keskustelun yläpuolelle.
Ei-uskovainen: Näkee tämän yrityksenä pakottaa yksityistä sisäpiirin säännöstöä julkiseksi laiksi, mikä loukkaa perusoikeuksia ja tasa-arvoa (maallinen tasa-arvo).
Oikeudenkäynnin tarkoitus: Tulkintasi Päivi Räsäsen oikeudenkäynnin merkityksestä on tärkeä: se pyrkii luomaan neutraalin, maallisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa uskonnolliset lait nähdään vain yhtenä mielipiteenä, ei absoluuttisena lakina.
💡 Erityisesti esiin nousevia ajatuksia
1. Räsäsen oikeudenkäynti ja lakien soveltaminen
Oikeusprosessissa ei ole kyse siitä, onko Raamatun tulkinta oikea vai väärä (sillä se on uskon asia), vaan siitä, ylittääkö julkisesti ilmaistu uskonnollinen vakaumus lakisääteisen rajan, joka suojelee kaikkien kansalaisten ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnianloukkaukselta tai kiihottamiselta kansanryhmää vastaan. Tuomarien on sovellettava maallista lakia (tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta) – ei teologisia tulkintoja – arvioidessaan sananvapauden rajoja.
2. Uskonnonvapaus ja Vastuu
Kuten mainitsit, meillä kaikilla on oikeus omaan vakaumukseemme. Uskonnonvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta se ei tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa ilman seurauksia. Oikeus ilmaista oma uskonsa päättyy siihen, missä alkaa toisen oikeus ihmisarvoon ja syrjimättömyyteen. Juuri tämän rajan vetäminen on tämän kaltaisten oikeudenkäyntien ydin.
3. Ikikeskustelu "Jotain jatkaa kulkuaan"
Pohdintasi siitä, ettei mikään katoa, vaan muuttaa muotoaan, liittyy useisiin filosofisiin ja tieteellisiin käsityksiin. Ajatus, että "jotain minusta jatkanee kulkuaan jossain muodossa ikuisesti" (esim. energiaperiaatteen tai tietoisuuden osalta), on kiehtova ja universaali teema, joka ylittää uskontojen rajat. Tässä Thaimaan buddhalainen näkökulma (esim. karma, jälleensyntyminen, jatkuvuus) antaa kauniin kontrastin kristilliseen taivas/helvetti-ajatteluun.
Yhteenvetona, tekstisi on erinomainen analyysi nyky-yhteiskunnan uskonnollisen ja maallisen etiikan risteymäkohdasta. Se alleviivaa hienosti, kuinka modernissa demokratiassa on opittava elämään rinnakkain useiden "totuuksien" kanssa, kunhan mikään niistä ei loukkaa toisen perusoikeuksia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti