3/4 vuosisadan huollon kakkosrasti

Eilen menin joukkoliikennevälineillä, tällä kertaa ainoastaan minibusseilla Tuusulan Myllykylästä Helsingin upouuteen Tammisairaalaan ja takaisin. Sellaista ylellisyyttä kotikylälläni ei enää ole, että valtakunnan pääkaupunkiin pääsisi yhdellä joukkovälineellä taksia lukuunottamatta. Mutta hyvä näinkin, joskin viikonloppuisin ei taida kulkea kylän pysäkeiltä mihinkään suuntaan linja-autoja.

Kun sitten kävelin loppumatkan sairaalaan, kiinnitin jälleen huomiota sinne tänne jätettyihin sähköpotkulautoihin. Ja mietin, että kuka niitä mahtanee keräillä talteen, sillä laadukkaammat ovat hinnoiltaan ainakin tonnin, parin luokkaa?

Sähköskuutit luokitellaan kevyiksi sähköajoneuvoiksi ja käyttäjiä koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijöitä. Esimerkiksi jalkakäytävällä ajaminen taitaa olla kielletty. Jos pyörätietä ei ole, on ajettava ajoradan oikeassa reunassa. Kyydissä ei saa olla toista ihmistä.

Suomen eduskunta hyväksyi toukokuun lopulla myös uuden lain. Sähköpotkulaudoille tuli muun muassa 15 vuoden ikäraja. Joka koskee sekä vuokrattavia että omia välineitä ja alle 15-vuotiaalle laitteen luovuttamisesta voi seurata sakkoja. Ikärajoituksen lisäksi sähköpotkulautailuun on tullut myös 0,5 promillen promilleraja.

Tammisairaalassa minua tutki optikoiden lisäksi maailman kaunein silmälääkäri, jonka myös kerroin. Hän totesi oikeasta silmästäni, että miten ylipäätään olet nähnyt tällä mitään? Toisessakin oli kaihi edennyt lähes valon nopeudella. Joten on pieni mahdollisuus, että molemmat operoidaan muutaman päivän tai viikon välein. Se on isommissa käsissä pääsenkö korjatuin silmin vai puolisokeana Thaimaahan syyskuun loppupuolella.