Angervon Jokilaakson valloitus

Mesiangervo eli niittymesiangervo on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi, joka viihtyy Aasiassa saakka ja jolla on valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat. Se on Pohjanmaan maakuntakukka ja villiyrtti, jossa on kauniit valkoiset kukat sekä huumaavan hunajainen tuoksu. Erityisen ihanasti se sopii jälkiruokien maustamiseen, joten sitä voitaisiin hyvinkin pitää hyötykasvina.

Mesiangervolla on lisäksi monia perinteisesti käytettyjä terveysominaisuuksia, kuten kipua lievittävä, tulehdusta hillitsevä ja kuumetta alentava vaikutus. Se voi auttaa nivel- ja lihaskipuihin, päänsärkyyn ja vilustumisoireisiin. Angervo sisältää salisylaatteja, jotka ovat aspiriinin raaka-aineita, joten se voi toimia luonnollisena särkylääkkeenä. Lisäksi se rauhoittaa ja uudistaa limakalvoja.

Mutta kuten monelle meistä on tyypillistä, sellaista ihmistä, kasvia tai eläintä ei ole olemassa, että se olisi kaikkien mieleen. Joten netistä löytyy ohjeita angervon hävittämiseen: "Lajia voi torjua peittämällä alasleikattu kasvusto paksulla pressulla tai muulla katteella. Lisäksi viitapihlaja-angervon leviäminen puutarhasta ja kotipihasta luontoon on tärkeää estää käyttämällä esimerkiksi juuriestemattoa ja/tai kitkemällä ja kaivamalla juurivesat pois aina kun niitä ilmaantuu."

Merikonttikodistani on Jokilampien naturistiuimapaikalle parinsadan metrin matka äärimmäisen kaunista polkua pitkin. Tänä aamuna otin matkalta reippaan puolen tusinaa valokuvaa, joissa näkyy miten mesiagervo on laittanut kapuloita himalajan- eli jättipalsamin rattaisiin ja Jokilaakson valloitukselle.

Kun laitan kesän tulon aikajanalle, huomaan kuinka palsami kevään torkkujana antaa tasoitusta muun muassa koiran- tai vuohenputkelle, maitohorsmalle ja nokkoselle sekä mesiagervolle. Jonkun tovin kuluttua on maisema toisennäköinen, kun palsani on kuronut muiden etumatkan kiinni. Ehkä laitan silloinkin kuvia.