Joulutarina, 15. luukku

Kolmannen adventin kirjoituksessa on paljon muilta kaapattua, sillä parin vuosituhannen takaisista tapahtumista on vain toisten kirjoittamaa, tallentamaa ja säilyttämää. Joulun odotusaika on adventti tai adventtiaika. Sanaa käytti jo Mikael Agricola kirjoituksissaan. Sinne se lienee kulkeutunut ruotsin kielen kautta latinan kielestä, jossa adventus tarkoittaa muun muassa Kristuksen tulemista.

Maria oli Nasaretista kotoisin oleva juutalainen neitsyt, joka oli kihloissa Joosefin kanssa. Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää Messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin, joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”.

Messias on aramean ja heprean kielen sana, jonka merkitys on 'Voideltu'. Uudessa testamentissa Jeesusta kutsutaan Kristukseksi, joka on kreikan kielen vastine sanalle Messias.

Jeesuksella oli Raamatun mukaan neljä veljeä ja useampi kuin yksi sisar. Koska Maria oli neitsyt, on syytä ajatella Jeesuksen veljien ja sisarten olleen Joosefin aiemmista naissuhteista. Tavalliseen mieskeskeiseen tapaansa evankelistat mainitsevat kyllä veljet nimeltä, mutta sisarille riittää sivumaininta.

Veljet olivat Jaakob, Joosef tai Jooses, Juudas ja Simon. Heistäkään ei tiedetä paljon. Lukuun ottamatta Jeesuksen vanhinta veljeä, Jaakobia, joka pian Jeesuksen kuoleman jälkeen kohosi Jerusalemin alkuseurakunnan johtajaksi. Ehkä hänen verisukulaisuutensa oli hyödyksi uralla etenemiselle. Perimätieto kertoo, että Jaakob kivitettiin kuoliaaksi noin vuonna 62. Toinen perimätieto nimeää Jeesuksen sisaret Mariaksi ja Salomeksi.

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskuuteen. Keskelle vuoden pimeintä aikaa, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon. Suomen kielen sana joulu tulee sanasta yule, joka on muinainen germaanien talvijuhla. Antiikin Roomassa oli ennen tapana juhlia joulukuussa aurinkojumalaa ja maanviljelyn jumalaa. Kristinuskon myötä Rooman keisari halusi, että ihmiset unohtavat muut jumalat ja alkavat juhlia Jeesusta.

Haluan pitää jouluni Jeesuksen syntymäjuhlana riippumatta siitä mihin uskon tai en mihinkään elämäni haltijaan. Ja vaikka kaikki olisi vain suurta sattumaa syntymisineen, kuolemisineen ja elämimisineen. Tosin varsinkaan siihen en usko. Joskaan en tiedä sitäkään. Mutta juhliahan voi melkein mitä tahansa surujuhlineen. Itse nostan esimerkiksi kesäisin minilippuni minisalkoon Jokilaakson juhlapaikalla "Tänään en tee mitään" päivänä. Siinä ei kyllä ole mitään erityistä juhlittavaa, sillä en tee oikeastaan muulloinkaan juuri mitään.