Tangoissa liehuvat muistoni, osa 5

Jyväskylän Katulähetyksen lisäksi merkittävimmmät työni liittyvät Sininauhaliittoon, -säätiöön ja Sininauha Oy:hyn, joissa olin operatiivisena tai puheenjohtajana, välillä molempia. Elämäni leppoistamisjaksolle jäin Säätiöstä, joka ei saanut aikanani eikä jälkeenkään pöytästandaaria aikaiseksi. Ehkä siksi, vaikken muista milloin Osuuspankin viirin sain, se on saanut sininauha-aikojen muistoissa merkittävän osan.

Olympiavuonna tuli käyttöön osuuskassojen pyöreä liikemerkki, jonka keskellä maamies kylvi siementä peltoon. Hän taisteli aikaa vastaan kauan, ennen kuin kylväjä osoittautui aikansa eläneeksi. Häntä seurasi pystyyn nostettu prosenttimerkki. Huumoriakin kansan syvistä riveistä sekä yli 2 miljoonalta omistaja-asiakkailta löytyi. Joku sanoi Tunturi-mopedilla ajavan, SMP:n kansanedustaja Eino Poutiaisen olevan merkissä puun takana.

Osuuspankki osaltaan rahoitti montaa Sininauhasäätiön investointia. En muista oliko Helsingin Mikonkadun konttorin pankkimiehen nimi Sellberg, mutta joka tapauksessa hän kutsui minut kerran lounaalle pankkitalon ylimpään kerrokseen. Siellä oli isoon saliin katettu keskelle yksi pöytä, johon meille tarjoiltiin lounas. Aterioinnin lomassa Sellberg kysyi, että tiedätkö Soini mikä on Sininauhasäätiön suurin riski? Kun en tiennyt, sanoi hän: "Se olet sinä. Rahoituksemme teille on maannut pitkälti puhelahjojesi, johtamistapasi ja luottamuksen varassa. Kuka hoitaa asiat jälkeesi, kun joskus lopetat?" Hämmästelin ja olin imarreltu. 

Kuinka oikeassa hän olikaan, olen ajatellut silloin tällöin. Sininauhasäätiö sukelsi jälkeeni syvälle myyden miljoonilla omaisuuttaan monen operatiivisen johtajan ja hallituksen toimesta päästäkseen takaisin pinnalla. "Parhaimmillaan" hallitukset olivat jopa siunanneet Sininauhaliiton tärkeimmän työrukkasen erottamisen sääntömuutoksineen Sininauhakonsernista. Silloin ymmärsin, ettei ole hyvä, jos hallitus ei ole tehtäviensä tasolla tai on muuten kumileimasin ja operatiivinen johtaja on sitä suurempi. Sillä kriisin sattuessa hallituksen valinnoilla, päätöksillä sekä osaamisella on ratkaiseva merkitys.

Vaikka vahingonilo ei vahvimpia puoliani olekaan, en ole välttynyt välillä salaa ja sisäänpäin hymyilemästä. Nykyinen johtaja sen sijaan saa kunnioitukseni ja kiitokseni. Oletan hänen ja ehkä viimein hallitustenkin ymmärtäneen, ettei entisen juopon pesti ollutkaan niin sanotusti vasemman käden juttuja.