Lankalauantai

Itselläni on tapana pitkäperjantaina käydä vanhempieni ja siskoni haudalla ja viedä sinne usein narsissi, sillä se pysyy elossa pikku pakkasessa. Näin tein eilenkin ja samalla siivosin talven mittaan poltettujen lyhtyjen jäännöksiä. Hautausmaat ovat kirkkoni ja koen siellä olevani Luojaani lähellä ja yhteydessä Häneen.

Lankalauantain merkitys suomalaisessa kansanperinteessä on puhutteleva eikä suinkaan tyhjänpäiväinen, sillä silloin ovat erilaiset henget voimissaan koska Jumalan Poika ei ole taivaassa eikä maassa. Sabbatum Sanctum - pyhä lauantai on päivä pitkäperjantain ja pääsiäispäivän välissä. Se on hiljaisen eli suuren viikon viimeinen vuorokausi.

”Lankalauvvantaina saa tehäm mitä tahtoo vaikka miehijä tappaa, kun sillon eij ooj jumalaa maassa eikä taivaassa.” Suomen murteiden sanakirjasta löytyvän utajärveläisen näytteen perusteella pääsiäislauantaita on voitu kansanuskomuksissa pitää hyvinkin jumalattomana päivänä.

Kristinuskon perinteen mukaan Jeesus oli lankalauantain ajan kuolleena haudassa ennen ylösnousemustaan, minkä vuoksi pahojen voimien on uskottu olevan päivän aikana erityisen vahvoilla. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluu kokkojen eli valkeiden polttaminen lauantaina noitien karkottamiseksi. Kuinka lähellä tämä on buddhalaisia kotitemppeleitä ja henkien huoneita, sitä voi kukin pohtia tavallaan tai jättää pohtimatta. 

Päivän nimeen liittyen Suomessa oli välilauantaina tapana pestä ja värjätä langat, jotka oli kehrätty talven mittaan. Nimityksen tausta ei kuitenkaan liity lankoihin, vaan se on peräisin pitkäperjantaita tarkoittavasta myöhäisen muinaisruotsin ilmaisusta langa freadagher (nykyruotsin långfredag), joka puolestaan käännettiin suomen vanhaan kirjakieleen muodossa lankaperjantai. Sanan alkuosa on sittemmin sopivan alkusoinnun vuoksi liitetty myös seuraavaan lauantaipäivään.

Kansanuskomuksessa lankalauantaita on pidetty pahaenteisenä päivänä, jolloin myös trullit olivat liikkeellä. Sana trulli tulee tiettävästi ruotsin sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa.

Noidiksi pukeutuneiden trullien uskottiin tuhoavan ja varastavan karjaonnea, voionnea tai lammasonnea eri tavoin, esimerkiksi viemällä karvoja tai nahanpaloja eläimistä tai varastamalla voita. Trulleina pidettiin tyypillisesti syrjäytyneitä naisia tai kateellisia naapureita, joilla ajateltiin olevan pahansuopia voimia.Trulleja koetettiin ajaa pois esimerkiksi ripustamalla oveen koristeita tai kransseja tai piirtämällä kodin tai eläinsuojien oviin ympyrä, jonka keskellä on risti. Trulleja karkotettiin myös sytyttämällä pääsiäiskokkoja.