Suomen Riistakeskus myönsi poikkeusluvan luonnonlintujen tappamiselle lintuinfluenssan torjumiseksi. Poikkeuslupa oli voimassa heinäkuun loppuun ja sen alkamispäiväksi oli merkitty keskiviikko 26.7. Lupa koski yhteensä 9 600 lintua: viittäsataa harmaalokkia, sataa merilokkia, kahtatuhatta räkättirastasta, naakkaa, varista ja kesykyyhkyä sekä tuhatta harakkaa.
Alun perin lupaa haettiin 37 800 linnun tappamiselle ja hakemuksen teki Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR. Lupahakemus koski liiton 448 jäsentilaa ja niiden välitöntä läheisyyttä.
Keskustelussa keskitytään ihmisen etuun eikä nähdä eläinten kärsimystä tai suurempaa kuvaa, Elisa Aaltola sanoo. Aaltola on eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija Turun yliopistossa. – Pääfokus on siinä, että pitää suojata turkistarhat ja lintutilat influenssalta ja että ihmisten ei tule koskea näihin lintuihin. Eli halutaan suojella ihmisten terveyttä ja elinkeinoja.
Samalla luonnossa elävien lintujen kärsimyksestä ei puhuta. Influenssa tappaa hitaasti, mikä on varmasti linnuille hyvin ikävä kokemus. Näivettyminen voi kestää päiväkausia. Pesimäaikana moni poikanen jää nyt myös nääntymään nälkään.
MTV Uutisten mukaan vähintään kymmeniä tuhansia turkiseläimiä joudutaan myös lopettamaan, sillä tartuntoja on ainakin 20 tilalla. Eilen kuuntelin yhden turkistarhurin mielipiteitä, joka ei ymmärtänyt lintujen ampumista lainkaan. Hän sanoi, että jos hänen tarhallaan on 300 lintua, niin hän ehtii ampumaan niistä kaksi, kun 298 lentää muualle.
Koko turkiselinkeinoa pitää pystyssä ainoastaan ihmisen turhamaisuus. Eläimestä käyttökelpoista on vain karva ja nahka. Eläin ei elä lyhyttä elämäänsä pienessä, alle puolen neliön häkissä päätyäkseen edes ihmisen ruokapöytään.
Luulen kyllä, että häkkieläinten sisälmysten jatkokäyttökään ei kaikilta osin kestäisi päivänvaloa. Vaikka tämä onkin alamittainen margariinimuisto lapsuudesta, kirjoitan sen kuitenkin: "Ennen kissat haudattiin multaan, nyt ne haudataan Suvikultaan."
Ennen sataa Thaimaassa lunta, kun otan tietoisesti tarhaeläimen turkin tai nahan käyttöön. Tosin siinä lupauksessa olen liukkaalla pinnalla, sillä enhän tiedä missä siannahkalompakkoni possu on elänyt tai mistä ovat peräisin nahkakäsineeni. Sama tilanne on kenkien ja nahkavyön sekä monen käyttötavaran osalta.
Suomessa vainottuja ovat muun muassa vapaat biisamit, minkit ja supikoirat. Niiden tai suvun alkutaival on kulkenut Suomen luontoon monesti tai aina turkistarhojen kautta. Vaikken tiedäkään mistä lintuinfluenssa on alkunsa saanut, en usko sylttytehtaan olevan kotikuuseni harakanpesässä tai marjapensaani rastaassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti