Kirsti Paakkasen tarina

Yöllä ajattelin, että onkohan minulla mitään henkilökohtaista Marimekkoa. Ja kas, kyllä vain, sillä kerran sain ajatuksen, että Kirsti pukee minut saunomisen jälkeen, joten hipsin Marimekon myymälään. Ostin mustavalkoiset, froteiset tossut, pienen ja suuren pyyhkeen sekä kylpytakin. Etsimättä löysin aamulla tossut ja vyön, joka on jo kauan ollut solmittuna parvisänkyni portaissa.

Sain päätökseen myös osin otsikon nimisen kirjan. Pidin siitä, vaikka se arvatenkin oli siloteltu kuva upean naisen upeasta elämästä. En kyllä rosoisuutta kaivannutkaan, vaan oli mukaansa tempaavaa lukea hänen lapsuudestaan varsin köyhissä oloissa Saarijärvellä. 

Sieltä Kirsti ponnisti pääkaupunkiin rakentamaan omaa unelmaansa. Mukaan otettavaa ei ollut kuin matkalaukun verran. Mutta sitäkin enemmän oli uskoa itseensä, joka korvasi myös koulusivistyksen puutteita. 

Ensin ajattelin, että kirja oli aika tavalla työkeskeinen, kunnes muistin oman työnarkomaniani. Parhaina vuosina en osannut muusta puhuakaan kuin työhöni ja päihteisiin liittyvistä asioista. Lapsettomalle Kirstille yritykset Womena, mutta varsinkin Marimekko olivat kuin omia lapsia koirien lisäksi. Jos jotakin kaipasin, niin ehkä silti kerrontaa kaikesta siitä mitä hän oli työn ulkopuolella.

Oikeastaan luen kirjaa yleensäkin vain vuoteessa iltaisin ennen kuin nukahdan ja öisin, kun heräilen. Vuorokaudessa käytän kirjan parissa aikaa ehkä tunnin molemmin puolin. Vain harvoin sattuu hyppysiin sellaista, että iltasella mietin jokohan olisi sopivaa mennä petiin kirjan pariin.

Aivan päinvastoin kävi kesken jättämäni Jari Tervon kirjan kanssa Loirista. Sen kanssa pohdin välillä, että mitähän tekisin unilääkkeeksi, jottei tarvitsisi lukea Veskusta. Vaihtoehdoista ei ole pulaa ja joskus pelaan esimerkiksi erän shakkia jossakin maailman toisessa kolkassa olevan kanssa.

Lukemisen suhteen minusta on tullut iän myötä entistä valikoivampi ja välillä menee kauankin ennen kuin löydän mitään riittävän mielenkiintoista. Kirsti oli sitä ja hän säilynee muistini sopukoissa yhtä kauan kuin kaikki muukin, ei mikään tai mikä tahansa.