Jokilaakson tarina * 2

Syntymäkotini pyöri ajatuksissani monin tavoin vuodesta toiseen, kuten ehkä hyvä olikin. Mielessä olleet asiat olivat pääosin mollivoittoisia tai ainakin melankolisia. Joukossa oli iso kasa muistoja koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajoilta, mutta myös remontintarpeita, maksamattomia vuokria ja niin edelleen.

Kiertelin paljon erilaisia paikkoja ja muita kohteita mitkä avaisivat oven uuteen elämään Korpintien vaihtoehdoksi tai edes sille mitä olisi mahdollista tehdä. Ajattelin, että maa- tai vesialueeseen vaihtokauppa voisi olla se juttu, sillä niitähän isäni ja äitini sodissa puolustivat. Niinpä nimetöntä hiekkatien pätkää kerran Myllykylässä ajaessani tupsahdin pienen lammen rannalle. Vedessä törrötti hylätty polkupyörän runko, jäte- ja romukasoja oli siellä täällä, mutta minä näin myös jotain ainutlaatuisen kaunista mitä eivät ehkä muut olleet nähneet.

Innostuin etsimään alueen omistajia ja selvisi, että alue oli Anttilan Sora Oy:n. Istuin lammen rannalla monet kerrat ihmettelemässä mihin se tarvitsi aluetta. Kiertelin kylällä ja kyselin. Viimein kävi ilmi, että mainutulla yrityksellä oli ollut tarkoitus hankkia omistukseensa vieressä olevat Rydybackan kalliot ja murskata ne seudun kiviainesten tarpeisiin. Lisäksi selvisi, että jotkut luonnonsuojelijat tai vastaavat olivat saaneet vihiä hankkeesta ja kalliot saivatkin suojelumerkinnän tai vastaavan, joka esti kiviainestoiminnan. Joten Jokilaakso ja osa Jaakkolan tilasta jäi vaille järkevää käyttöä, sillä niitä olisi tarvittu etupäässä tieyhteyden saamiseksi murskaustoimintaa varten.

Etsin henkilöt yhtiön taustalta ja tein tarjouksen. Sanoin, että "teen ehdotuksen, jossa ei ole minulle taloudellisesti mitään järkeä, mutta josta ette voi kieltäytyä. Vaihdetaan lampi ja sen ympäriltä muutama hehtaari maata Korpintien syntymäkotiini ilman välirahaa siten, että Anttilan Sora maksaa kaikki mahdolliset kaupan vuoksi lankeavat verot".

Näin myös tapahtui. Omistukseeni tulleista kahdesta maa-alueesta muodostin yhden tilan, joka sai nimekseen Jokilaakso. Myös sydämeni sai rauhan, sillä koin, että vaihtokaupan olisivat myös äitini ja isäni hyväksyneet. Maatakin oli tullut lisää kymmenkertainen määrä.