Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 12. lokakuuta 2020

Väärien valintojen asiantuntija * 67

Palataanpa toviksi Reimaan alias Ärsiin. Hän oli venkulan maailmassaan paikallinen legenda jo eläessään. Miehellä saattaa olla eräänlainen ennätyskin vapauden kestosta. Päästyään kerran linnasta, ryösti hän ensimmäiseksi lähimmän kaupan ja jäi kiinni niin sanotusti rysän päältä. Siviilielämä kesti sillä kertaa alle puoli tuntia.

Silti hänellä oli hyvä sydän ja voi olla, että juuri sen Marko löysi ja koki. Ärsi oli ystäväni ja opetti minut tekemään kuparitöitä. Ja minä hänet tuohitorvia. Mutta maailmani on ristiriitaisuuksia täynnä ja kaksipuolisia kolikoita. Jos joskus olisin tarvinnut Liisalle turvamiehiä, olisi Reima ollut niistä yksi. 

Hänen elämään mahtui ainakin yksi suuri rakkaus. Anjaan, joka oli omissa kuvioissaan yhtä tunnettu. Hän soitteli minulle jatkuvasti milloin minkäkin asian vuoksi. Välillä löin luuria korvaan ja välillä en. Kunnes kerran oivalsin Anjan olevan ainut nainen elämässäni, joka soittelee minulle säännöllisesti päivin sekä öin. Sen kerroin lupauksen kera, että enää koskaan en sulje puhelinta soittaessasi.

Anjan ja Reiman rosoisessa rakkaudessa oli jotain hyvin kaunista. Ärsi oli vapautumassa Sukevan vankilasta ja olin sopinut hakevani hänet siviiliin. Siksikin, että he olivat luvanneet toisilleen avioliiton. Kun lähdin Anjan kanssa, oli kaikki valmista maistraatissa. Vastaavasti Ärsi oli luvannut minulle, että ennen vihkimistä emme pysähdy yhteenkään paikkaan, mistä saa alkoholia. Koko kotimatkan hän toivoi stoppia, että edes yksi olut. Pidin pääni, sillä se oli lupaukseni myös Anjalle.

Viimein olimme paikan päällä ja hyvin kauniiksi laittautunut Anja odotti sulhasensa kanssa vihkituomaria. Molemmat olivat hermostuneita, joka oli helppo ymmärtää. Ärsi sanoi, että vatsassa kiertää, on pakko käydä vessassa. Ja sinne mies meni, muttei tullut ulos. Aikamme odottelimme kunnes menin perään. Oli tyhjä toilet ja sen avoin ikkuna. Sulhanen oli paennut.

Mieleen on jäänyt Anjan sydäntä särkevä itku, kun hänen elämänsä suuri rakkaus oli karannut. Lohdutin halaten ja kyyneleitä häneltä pyyhkien sekä lupasin hakea tulevan puolison takaisin.

Arjesta irtaantuneet virkojensa haltijat ynnä monet muut olivat lehtien palstoja myöten ihmetelleet miksi Jyväskylän Kirkkopuisto kerää ryyppyporukoita. He eivät käsittäneet mitä seuraa, kun puiston yhdellä kulmalla on juoppoputka, toisella Alko, kolmannella sosiaalivirasto ja neljännellä pankki.

Joten sieltähän sulhanenkin löytyi, korttelin päästä maistraatista. Kirjaimellisesti talutin Ärsin korvasta takaisin morsiamensa viereen ja tuomarin eteen. Ja niin he lupasivat silmiin katsoen ikuista rakkautta ja saivat toisensa.

Tämä lyhyt rakkausavioliitto kesti heidän elämiensä loppuun saakka. Muistelen olleeni molempien hautajaisissakin. 

Ei kommentteja: