Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 22. lokakuuta 2019

Chiang Rai

Eilin aloitin matkan maan pohjoisosaan, Thaimaan Lappiin, kuten sitä jotkut sanovat. Enkä ensimmäistä, vaan ainakin kolmatta kertaa.

Chiang Rai on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosienkin aikana. On kehätietä ja monenmoista, kaunistakin rakennusta sekä uutta katua.

Silmiinpistävää oli myös, että mielestäni katukuvassa näkyi enemmän valkolaisia, siis meitä farangeja. Mutta myös kiinalasia, joita taitaa riittää maan joka kolkkaan.

Luvattomasti maassa olevien naapurimaiden kansalaisten määrää ei taida tietää kukaan täällä, mutta ei kyllä muuallakaan maassa. Sen uskallan varmuudella sanoa, että heitä on paljon. Thaimaasta voisi ehkä hakea Suomen virkakuntakin oppia kuinka pärjätä muutamien Suomea uudeksi kotimaaksi haluavien kanssa.

Kalle-kaverini kävi tekemässä 24 tunnin ilmoituksen, että on ilmestynyt siihen ja siihen yksityistalouteen vieraaksi, mutta minä en. En siis ole täällä, vaan turvallisesti Jomtienilla Thaikodissamme. Tai en sielläkään, sillä ilmoitusta en ole koskaan tehnyt sinnekään 😂. Teen sitten, kun saan asiasta ensimmäiset sakot. Olen vaan laiton mamu tai muu maassa olija.

Illalla kävimme eloa pursuavalla iltatorilla. Reissulla käyn varmasti myös Burmassa jälleen, kuten ehkä muutkin seurueeni jäsenet. Katsotaan sitten riittääkö innostus taas ilmoituksen tekemiseen päivän naapurimaan vierailun jälkeen 🤣. Myanmarhan maa oikeasti on, mutta minä sanon Burma. Kuten jenkit ja britit.

Aivan selvästi pohjoisessa huomaan ilman olevan toisenlainen. Puhtaamman tuntuinenkin, vaikka lämpöä on Pattayan lailla.

Tänään ja tulevina päivänä aion tehdä vähän puutarhatöitä ilman työlupaa. Siivota hedelmäpuiden alustoja paikallisten poimijoiden jäljiltä.

Ei kommentteja: