Koiramaailma

Jormas: Sen verran olen maailmalla resunnut myös koiramaailmassa, että on pohjaa pohtia blogissakin jotain kuinka erilaista koiraelämä on jo maastakin riippuen.

Koiran vapauden kannalta yksi parhaita kotimaita on Thaimaa, sillä siellä ne elävät vapaina. Buddhalaisuus takaa, että henkikään ei ole alati uhattuna ihmisen toimesta. Vapaus tuo mukanaan myös ei toivottuja ilmiöitä, kuten koirat vailla ihmiskotia. Osa niistä ottaa kodikseen jonkun yhteisön, kuten myymälän edustan, mopotaksiaseman ja niin edelleen. Mutta elävät yhä vapaina.

Filippiineilläkin on koiria vapaana, mutta katolisena maana siellä niiden kohtelu on paljon huonompaa. Sellainenkin lausuma on, että "katolisessa maassa kaikki eläimet ovat ihmisen kantapään alla. Ja islamistisessa maassa miehen kantapään alla on myös nainen".

Suomi on tietty oma lukunsa, jossa koiria on pidettävä varsinkin taajamissa aina kiinni. Eivätkä ne muuallakaan vapaina juokse.

Lähtökohtaisesti suomalainen pitää koiria hyvin riistettyään ensin niiltä vapauden. Mutta jos koira pääsee esimerkiksi koirapuistoihin säännöllisesti, ei se vapauden menetyksestä juuri kärsi. Oma lukunsa ovat koirat, joilla on kodissa lapsen asema.

Suomalainen, joka on pohjoismaalaisittain melkoinen porsas ympäristön suhteen, on vastaavasti allerginen koiranpaskoille. Ei närästä lasi- eikä muovipullot eikä mikään muukaan jäte tienposkilla eikä luonnossa, mutta koiran tuotos senkin edestä.

Sitten Euroopassa on varsin korkean sivistyksen maa, Itävalta. Jossa ei ainakaan Innsbruckissa eikä Serfeldissä juuri kaduilla roskia eikä koiran jätöksiä näy. Käytävällä tapasin juuri suomalaisrouvan Wienistä, jossa hän sanoi koira-asioiden olevan samoin.

Mutta yllätys yllätys, koirat ovat luonnollinen näky hienoissakin ravintoloissa sekä hotelleissa. On myös sangen luonnollista ja hyväksyttyä, että ihmiset päästävät koiransa puistoissa irti.

Itse olen nyt ollut viikon Seefeldin hienoimmassa hotellissa, jolla silläkin on oma koiransa. Moorits tai sinne päin. Se on aina irti ja tekee autottomassa keskustassa joka päivä yksin omat lenkkinsä. Eikä sen tuotoksiakaan ole kukaan keräämässä.