Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Sormenjälkiä

päivis: Muistan kun minulta otettiin ensimmäisen kerran sormenjäljet. Sen tarkemmin en muista tilannetta, mutta se liittyi ehkä jotenkin haastatteluun, jonka kohteena oli poliisityö. Tai joku osa siitä, koska sain ikään kuin muistoksi tapahtuneesta omat sormenjälkeni. Se oli vielä sitä aikaa, kun sormenpäät piti ensin mustata jollakin aineella. Jotta jäljet pysyisivät paperissa, johon ne oli painettu, niiden päälle vedettiin kirkasta teippiä. Mihinkään rekisteriin sormenjälkeni eivät päätyneet.

Nyt sormenjälkeni matkaavat ties missä. Suomessa olen passia tai ajokorttia varten antanut ainakin yhden kerran sormenjäljet, jotka todennäköisesti ovat tallessa jossain suomalaisessa rekisterissä. Asia ei kai ole sen kummallisempi kuin että kuvani olisi tallennettu johonkin järjestelmään.

Vasta siinä tapauksessa, että jonkun rikoksen yhteydessä alettaisiin tutkia sormenjälkiä, rekisterissä olevilla jäljillä voisi olla merkitystä. Jos siis löydetyt jäljet ja rekisteritiedot täsmäisivät. Ja jos poliisi saisi käyttää rekisteriä rikostutkinnassaan.

Jos oikein olen ymmärtänyt, rekistereitä ei sittenkään saa ihan tuosta vaan käyttää syyllisen löytämiseksi, jos sormenjäljet on otettu talteen jonkun muun kuin rikoksen selvittämisen vuoksi. Tuo rajaus ei kuulosta oikein loogiselta, mutta niin se taitaa kuitenkin olla.

Kuluneen viikon aikana olen sen sijaan joutunut antamaan kahdesti sormenjälkeni. Enkä kyllä yhtään tiedä, miksi sormieni päässä olevat yksilölliset kuviot ovat rajaviranomaisia kiinnostaneet.

Kun menimme Thaimaasta Kambodzaan, jouduin antamaan oikean käteni sormista sormenjäljet. Olin silloin vielä nelihenkisen moottoripyöräseurueemme ainut, jolta jäljet vaadittiin. Tai ei niitä sen kummemmin vaadittu. Kambodzan tullivirkailija vain käski minua laittamaan sormet laitteelle, joka kai skannasi sormieni päät.

Jos jotain pitää ihmetellä, niin kai sitten sitä, että miksi jäljet otettiin vain minulta. Siksikö, että olen nainen? Joskus villiksi yltyvä mielikuvitukseni kyllä keksisi suhteellisen helposti sopivalta kuulostavia selityksiä tapahtuneelle.

Sattumalta Phnom Penhissä käteen sattui lehti, jossa (ehkä) pääministeri (PM)
kehottaa kunnioittamaan naispuolista henkilökuntaa. Liittyikö sormenjälkien
ottaminen jotenkin naisiin kohdistuvaan erityissuojeluun? Kysyn minä.
En kuitenkaan jäänyt asiaa sen kummemmin miettimään, mutta kun vajaan viikon päästä Jorman kanssa palasimme Thaimaahan, yksi Thaimaan tullin operaatioista oli sormenpäitteni skannaaminen. Ja nyt toimenpide tehtiin molempien käsien sormille. Nyt siis sormenjälkeni löytyvät Suomen lisäksi myös Kambodzan ja Thaimaan viranomaisten rekistereistä. Pitäisikö olla huolissaan vai ehkä ihan vain huojentunut?

Ei kommentteja: