Rakkauden monet muodot, osa 4

jormas: Sain tehtyä kolme osaa otsikon aiheesta. Itselleni ne helpoimmat. Rakkaudesta viinaan, alkoholittomaan elämään ja eläimiin.

Jäljelle jäi vaikein, josta puserran nyt väkisin koska lupasin. Ja mikä muukaan se voisi olla silloin kuin nainen tai naiset.

He ovat kuin merkkipäivänäni lausumat sanat, kun sanoin, että miksi kaikki vaikeat asiat tapahtuvat minulle nyt, kun en enää tiedä mistään mitään? Ja mikseivät ne tapahtuneet, kun olin 15 ja tiesin kaiken.

Näin on myös naisten laita. Päivä päivältä he ovat minulle yhä suurempi arvoitus. Olen tästä kaikesta perin hyvilläni. Luulen, että olen sitä viisaampi mitä vähemmän tiedän tai luulen tietäväni naisista.

Mutta jotain tiedän ja niistä pidän kiinni. Kuten siitä, että vain äiti tietää tosi rakkaudesta sen mitä pitääkin. Ja tietenkin myös kuvan isoäiti, kuten muutkin isoäidit. He ovat valmiita uhraamaan henkensä lapsensa, mutta eivät puolisonsa puolesta.

Jos nyt olisi vaimon valinta edessä, haluaisin, että hän olisi äiti. Tai kaiken kokenut ja siitä elämästä tarpeeksi saanut ilotyttö. Joka rakastaisi sitä miestä yli kaiken ja aina, joka antaisi hänelle uuden elämän ja kodin.

Mutta miehelle, joka rakastaa äitiä, voivat vaimon valmiit lapset tuoda pohdinnan kipeän paikan. Sillä mies voi olla mustasukkainen monella tavalla. Jopa lapsille, jotka ovat vaimon rakkauksien listalla aina ensimmäisinä. Ja oma puoliso voi pudota askeleen alaspäin joka kerta, kun vaimosta tulee uudelleen isoäiti.

Mutta tällaista on minulle tosi rakkaus. Sillä tiedän olevani numero yksi vaimoni rakkauksista miehiin.