Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 28. helmikuuta 2019

Hengellinen kirjoitus

jormas: Minua vetävät puoleensa oudot asiat. Tai ainakin suhtaudun niihin oudolla tai muulla tavalla kuin monet muut.

Kristinuskokin vetää minua puoleensa jotenkin toisin. Kuten ryöväri ja hänen konnakaverinsa ristillä. Joka sanoi Vapahtajalle, että hoitele nyt meidät täältä alas, jos kerran olet se tai hän mitä olet suureen ääneen kylän raiteilla huudellut. Johon toinen rosvo toiselta puolen, että pidä nyt pikkuisen pienempää suuta ja ääntä, sillä me olemme sentään tässä aivan omasta syystä. Ja huikkasi perään keskellä roukkuvalle, että kun olet Isäsi luona, niin muista minua tai meitä. Tällä pyynnöllä kaltaiseni laitapuolen kulkija oli ensimmäisten joukossa osallisena ikuisesta elämästä.

Mutta entäpä sitten tämä itsensä hirttänyt Juudas Iskariot, josta itseään hurskaina pitävät sisaret ja veljeni eivät löydä juurikaan mitään hyvää? Mutta minäpä löydän, sillä hänetkin Luoja loi omaksi kuvakseen. Joka omalta osaltaan oli korvaamaton lenkki Isäni tahdon mukaisessa suuressa suunnitelmassa.

Usein tai ainakin joskus pohdin, että miten nämä minutkin silloin tällöin tuonelaan tuomitsijat rakentaisivat omat polkunsa ikuisuuteen, jos Juudas olisi jättänyt toteuttamatta Jumalan tahdon eikä olisikaan vasikoinut Hänen Poikaansa?

Mutta kuinka on uskon ja hengellisyyden laita Thaikotimme Thaimaassa? Miten ovat täällä tienviitat taivaaseen, joiden suuntaa määrittelee Buddha?

Joka vastoin kuin Jeesus sanoi olevansa vain ihminen. Siksi buddhalaisuus ei oikeastaan olekaan juuriltaan uskonto vaan filosofia. Jumalan asemaan hänet ovat nostaneet muut hänen jälkeensä.

Taivasten valtakuntaan mennään kuitenkin tätäkin kautta, mutta ei tuonelaan. Paremmalle osastolle on saumaa laakista enemmän, jos elää kelpo lailla ja tekee vielä sydämellään hyvääkin muille.

Muuten käy ohrasesti. Tai miten sen nyt ottaa, sillä useat rakastavat elämää, vaikka olisi koirakin tai maan matonen.

Joka tapauksessa kuoleman jälkeen eivät aina paratiisin portit aukea buddhalaisillekaan eikä edes paikka Repe Helismaan ja Tapsa Rautavaaran luoman Ontuvan Eriksonin vieressä portin pielessä.

Vaan joutuu palautetuksi maan päälle mukanaan uusi elämä. Mutta ei ihmisenä, vaan esimerkiksi monen suomalaisen parjaamaksi kadun koiraksi vailla ihmiskotia.

Siksi  moni thaimaalainen ei hevin tapa eläintä, sillä se voi olla maan pinnalle palautettu puoliso tai vaikkapa oma äiti. Joka sai taivaanrannan tuolta puolen paratiisin sijaan paluulipun ja uuden mahdollisuuden elää ihmisenä tai tällä kertaa koirana ja koiraksi.

Mutta, vaikka paikallinen ei eläimeltä hevin nirriä otakaan, saattaa munkkikin antaa temppelin koiralle kepin kanssa kurinpalautusta. Josta teosta osansa saa joskus sinällään syytön toinen ihminen, joita kaikkia koira on oppinut pelkäämään ja vihaamaan.

Mutta kurinpautus on joidenkin mielestä ansaittu jo senkin vuoksi, koska taivaan portinvartija on palauttanut miekkosen tai naikkosen maan päälle kelvottoman elämän vuoksi harjoittelemaan elämää eläimenä.

Ei kommentteja: