Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 1. maaliskuuta 2018

Jään kaipaamaan pohjoista

päivis: Viikko Thaimaan Lapissa, kuten monet suomalaiset Chiang Rain seutua nimittävät, on tarjonnut meille elämyksiä, joista emme tänne tullessamme osanneet haaveillakaan. Kiitos elämysten tarjoamisesta kuuluu Kallelle ja Mingille, joiden kyydissä kiersimme pohjoista noin 1500 kilometrin verran. Tänään näimme muun muassa kuninkaallisen vessan.

Kun matkustaa, pitää tietysti käyttää hyväkseen niitä WC-palveluja, joita matkan varrella on tarjolla. Thaimaassa voi törmätä monenlaiseen ja monen tasoiseen toilettiin. Kyykkyvessa on yksi haasteellisimmista. Niitä pohjoisessa on enemmän kuin meillä Pattayan seudulla. Usein kyseinen pyttytyyppi oli ainut jota yleisissä käymälöissä oli tarjolla. Edelleenkään en ole varma, pitääkö pytyllä kyykkiä selkä peräseinään vai oveen päin.

Monen vessan huuhtelu pitää hoitaa nakkaamalla kauhalla vettä, jota on pytyn vieressä suuressa saavissa. Aika kätevää ja vettäkin taitaa kulua vähemmän kuin tutummalla huuhtelutavalla.

Paperia monessakaan vessassa ei ole. Se lienee lähes yleismaailmallinen, ei vain pohjoisthaimaalainen ilmiö. Ja jos paperia on, vessan seinässä on usein kielto laittaa paperia pyttyyn. Vessapapereita varten on erillinen roskis, johon ne laitetaan. Thaimaassa käytetään ohuempia viemäriputkia kuin meillä, joten ohje on tukosten estämiseksi paikallaan.

Tämänpäiväiseen kuninkaalliseen vesiklosettiin törmäsimme, kun kävimme pajassa, jossa valmistetaan käsin paperia. Paikan asiakasvessat olivat tyylillä suunnitellut, mutta kuninkaallisen vessan yleisilme oli vanhahtavan pitsinen. Sisäpuolta pääsi ihmettelemään lasioven takaa. 

Paperitehtaan kuninkaallinen toiletti
on vain kuninkaallisten käytössä.
Kuninkaallisille varattu toiletti ei ole suinkaan ollut yrittäjäperheen toiveajattelua. Ainakin prinsessa Sirindhorn (hän on minun suosikkikuninkaalliseni Thaimaassa) on vieraillut paperitehtaalla.

Pari päivää sitten pääsimme tutustumaan toisen "kuninkaallisen" eriöön. Lähellä Burman rajaa vaikutti vielä muutama vuosikymmen sitten huumekuningas, jonka valtakunta ruokki tehokkaasti muun muassa Yhdysvaltain heroiinimarkkinoita. Kyseenalaista kunniaa saavuttaneen huumekuninkaan kylpyhuone oli yksinkertainen ja karu. Ja pytty oli tietenkin mallia kyykky.
Karu mutta tarkoituksenmukainen
huumekuninkaan kylppäri. 

Vessan löytyminen vierailla paikkakunnilla on usein työn ja tuskan takana. Mutta ei Pohjois-Thaimaassa. Vessoja, jopa useita kappaleita, löytyi esimerkiksi Baandam-nimisestä, mustista rakennuksistaan kuulusta museosta. Museoalueen sisäpuolelta löytyi monen monta yleisövessaa, jotka samalla olivat osa museon kokonaistaideteosta. 

Kaiken huippu taisi kuitenkin olla Valkoinen temppeli, jonka vessarakennus välkkyi kultaisena turistilaumojen tungeksiessa sen uumeniin.

Ei kommentteja: