Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 8. elokuuta 2017

Sosiaalinen media on huippujuttu

jormas: Päästäkseen kärryille mistä tässä blogissa on kysymys tällä kertaa, on hyväksi lukea ensin keltaisen linkin takana oleva sähköisen lehden kirjoitus ensin: jossa päätoimittaja kysyy "Miten niin pakko?"

Osaltani kaikki alkoi siitä, kun Thaimaassa vaikuttavan lehden päätoimittaja kirjoitti, että hän luopuu toistaiseksi matkapuhelimen kuljettamisesta matkassaan. Totesin, että oma laitteeni ei ole matkapuhelin, vaan taskukokoinen tietokone, jota sanotaan mobiililaitteeksi. Ja jolla voi tehdä kaikkea sitä mitä mainittu päätoimittaja Gizmo (A. Juhana Keronen) puolen pöydän kokoisella tietokoneellaan. Kun luin rivien välistä, jota en harrasta, niin tätä ei toimittaja uskonut.

Mukavaa keskustelu on ollut siksi, että olemme todennäköisesti asiassa aivan tai lähes samaa mieltä. Keskustelua olisi luontevinta käydä kyseisen lehden palautesivulla, sillä sivujen mukaan kommentointi on mahdollista. Voi ollakin, mutta ei minulle. Kolme-neljä kertaa olen lehdeltä kommentointioikeuksia pyytänyt ja lähes yhtä monta kertaa olen vastaukseksi saanut, että "työn alla". Kun Gizmo vasta hiljan ilmoitti opettelevansa Facebookin käyttöä, selvisi ehkä minulle mikä on työn alla. Se ei kenties olekaan epäkunnossa oleva tai vajaa tekniikka, vaan sen opettelu. Mutta jos en aio pitää suutani kiinni tai kyniä penaalissa, on etsittävä mielipiteille Thaimaan Suomalainen -lehden kirjoituksista muut foorumit. Siksi teen ja jaan tämän blogin.

Kirjoituksessa päätoimittaja elvistelee hänelle tulevien puheluiden määrällä ja niiden sisällöillä avunpyyntöineen. Ja tarjoaa vaihtoehdoksi Pattaya Suomi-Seuraa, seurakunnan paimenta ja jotain diakoniasäätiötä, sillä hän "on itsenäinen yrittäjä, jonka aika maksaa". Tämä on ominaisuus, jota Gizmossa arvostan ja puolustan. Nimittäin Jomtien-Pattayan kulmilla ei ole montaa suomalaista, jotka omalla, siellä tehtävällä työllä leipänsä hankkivat. Kerosen mieltä, arkea sekä juhlaakin varjostavat avunpyytäjät ovat myös jotain sellaista mitä kadehdin. Minulta ei nimittäin koskaan ole liikaa pyydetty apua. Ei rahalla eikä ilman.

Päätoimittajan lompakko ei kuulemma kestä kantaa mukana aparaattia, jonka vuoksi pitäisi venyä vuositasolla 10 000 ilmaiseen työrupeamaan vuodessa. Itse säädän laitteeni käyttöä siinä olevilla säätimillä, jotka ovat myös puhelujen vastaanottamista varten. Soitot voi kääntää toiselle henkilölle tai nauhoitus- ja vastauspalveluun, soittajalle voi lähettää automaattisen tekstiviestin tai ääniviestin, puhelimen voi laittaa äänettömille tai peräti kokonaan kiinni. Vaihtoehtoja on lähes rajaton määrä. Sen sijaan jos puhelimen jättää kokonaan matkasta pois, ei sillä voi luonnollisesti soittaakaan. Eikä tehdä mitään muutakaan, jota yritin huonolla menestyksellä kertoa sen käyttäytymiseen hermostuneelle Keroselle.

Päivi Strandénin kanssa olemme kirjoittaneet kohta kuuden vuoden ajan joka päivä blogin päivässä. Niitä on siis pari tuhatta. Lähes kaikki on luettavissa tästä. Suurin yksittäinen lukijamäärä on ollut Päivin kirjoituksella thaimaalaisen ajokortin hankinnasta. Nämä kaikki kirjoituksemme ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Mukaan luettuna lehdet ja muut kaupalliset julkaisijat.

Thaimaan Suomalainen lehti ilakoi aikoinaan, kun sen kirjoitus saavutti lehden lukijamääräennätyksen. Joka oli hyvän jutun lisäksi sen ansiota, että jaoin sen monipuolisesti Facebookissa. Se oli silloin, kun lehden päätoimittaja ei osannut käyttää Facebookia. Gizmo kysyy myös onko järkevää raahata mukanaan aparaattia, jonka vuoksi jonkun pitäisi venyä 10 000 ilmaiseen työrupeamaan vuodessa. Minä taas kysyn onko kysyjä sitä kysyessään järkevä vai jonkun oluen tai driksun ottanut? Siitäkin tiedän jotain, sillä aikansa minun pakkoni oli kolpakko.

7 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Aika hauska juttu tuo 10 000 työrupeamaa? Jos karkeasti lasken ettei sunnuntaisin tehdä hommia vaan se pyhitetään raamatun mukaan levolle niin se tekisi keskimäärin 32 työrupeamaa päivittäin, vuoden ympäriinsä!

For life kirjoitti...

Kiitoksia kommentista. Ehkä moisella määrällä voisi päästä "Vuoden vapaaehtoistyöntekijäksi". Up

Loikkari kirjoitti...

Tai melkein vuoden yrittäjäksi kuten mies vekkulisti nimenomaisessa ketjussa kirjoitti

Anonyymi kirjoitti...

10 000 yhteydenottoa on kyllä hurja määrä vuodessa. Onko sinulla Jorma tietoa mitä nämä avunpyynnot ovat? Kuinkahan paljon siihen tulee päälle vielä sähköposti tiedusteluja, varmaan tuhansia niitäkin.

For life kirjoitti...

Thaimaassa jonkun rupeaman olleena, en pääse samaan veneeseen 10 000 pyytäjä lääniäkin kanssa.

For life kirjoitti...

Siis pyytäjänkään kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Jonkun verran Thaimaassa lomailleena kiinnostuin asiasta, koska ajattelin että tämän Kerosen täytyy olla kyllä merkittävä mies siellä. Googlen perusteella en kyllä minäkään saanut mitään käsitystä siitä miksi hänen päivät täyttyvät avunpyynnöistä. Varmasti arvokasta työtä on tehnyt, mutta miksi luovuttaa nyt?