Kasveja ja valoja

päivis: Olemme vähän jämähtäneet viikonlopuiksi kotiin. Jokin aika sitten päätimme, että pitää kaivaa esiin entinen tapa käydä viikonloppuna vähintään jossain ulkona syömässä. Eilen teimmekin niin, mutta tänään keksimme jotain muuta.

Lux-Helsingin valoja olikin tarkoitus mennä tänään katsomaan, mutta ennen sitä suuntasimme Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Huomasimme, ettemme kumpikaan ole koskaan käyneet siellä. Tai olemme kyllä käyneet puutarhan kahvilassa, mutta emme sisällä kasvihuoneen puolella.

Kun noin 14 vuotta sitten läksin Keski-Suomesta Helsinkiin, ajattelin, että nyt tulee kierrettyä museoissa ja varmasti osallistuttua kaikenlaisiin mielenkiintoisiin tapahtumiin. Tarjontaahan pääkaupungissa on aivan loputtomiin. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Ensin tuli tehtyä vuosikaudet niin intensiivisesti töitä, ettei vapaa-aikana oikein jaksanut enää kiinnostua kulttuurista. Nyt työ ei enää vie kaikkea aikaa, mutta Jokilaaksosta ei ainakaan kovin spontaanisti tule lähdettyä minkäänlaisiin rientoihin. Ei varsinkaan työpäivän jälkeen.

Minulla oli jonkinlainen käsitys Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta. Se ei ollut aivan oikea. Kuvittelin kasvihuonetta paljon suuremmaksi. Pieneen tilaan on kuitenkin saatu mahtumaan melkoinen valikoima maailman kasveista.

Lux-Helsingin kanssa kävi sitten vähän kehnosti. Ajattelimme, että kierrämme autolla katsomassa upeasti valaistuja rakennuksia, mutta niin oli varmaan puoli miljoonaa muutakin autolla liikkujaa ajatellut. Senaatintorin ja Kruununhaan tienoon kadut olivat aivan tukossa. Järjestäjät olivat kaiken lisäksi varautuneet tungokseen ja sulkeneet osan kaduista. Emme siis onnistuneet näkemään juuri muuta kuin Enson konttorin valaistut seinät ja Tuomiokirkon tornin.

Iltamme huipentuikin siis jalankulkijoiden väistelyyn ja ruuhkissa seisoskeluun. Mutta ihan mukava tapa tämäkin oli torjua mökkihöperyyttä.