Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Tuunaajan paratiisi

päivis: Kirjoitin viimeksi Muistojen merikonteista. Tai siitä toisesta, johon olemme jo melkein saaneet paikoilleen kaikki Omia polkuja kulkevien kaupalta jääneet tavarat. Tänään tajusin, että olen koskettanut lähes jokaista hyllyihin asetettua tavaraa. Se, asettelu, on ollut minun pääasiallinen roolini kirpparia uudelleen järjestettäessä.

Olen siis tutustunut - voi kai sanoa - kaikkiin kirpputorin tavaroihin. Harras toiveemme on saada tavarat kiertoon. Siten ne saisivat uuden elämän, sillä käytännössä kaikki tai lähes kaikki Muistojen merikontteihin päätyneistä tavaroista ovat sellaisia, joita ei hennoisi laittaa roskikseenkaan. Niinhän ovat ajatelleet nekin, jotka ovat nuo kaikki tavarat meille aikoinaan lahjoittaneet.

Kun kuvainnollisesti käsissä on kirpputori, joutuu väkisinkin miettimään, mitä niille tavaroille pitäisi tehdä tai minkälaista uutta käyttöä keksiä, että ne voisivat jatkaa oloaan jossain muualla kuin kirpparin hyllyssä pölyttymässä. Kirpputorin sijainti haja-asutusalueella kaukana pääteistä ja bussiväylien tavoittamattomissa on kieltämättä vähän haasteellinen.

Yksi mahdollinen asiakaskohderyhmä voisivat olla tuunaajat, jotka varmasti keksisivät monille kirpparitavaroille kokonaan uutta käyttöä. Harmi kun itse en ole kovin kätevä käsistäni. Materiaalia ainakin olisi nyt tarjolla runsain määrin.

Tänään valitsin kirpparilta tavaroita, joita vien huomenna Hyrylän terran Konttikirpparille Smartin peräkontista myytäväksi. Minun vähäisellä kokemuksellani on lähes mahdoton arvata, mitkä tavarat kävisivät kaupaksi. Valitsin mukaan retroa, koska tiedän sen kiinnostavan nykyään joitakin ihmisiä. Osaisivatpa vain tulla paikalle ihastumaan. Ajattelin myös sisustajia, joille jotkin omalaatuisetkin tavarat kelpaavat koristeiksi. Ehkä vanhat alumiiniset kakkuvuoat sopisivat paremmin keittiön hyllyjä koristamaan kuin kakkujen paistamiseen.

Viimeksi Konttikirpparilla ollessani ensimmäinen kaupaksi mennyt tavara oli vanha koristeltu metallitarjotin, jossa vielä kaiken kukkuraksi oli reikä. Se oli selvästi edellisellä omistajallaan riippunut jossain koristeena. Siitä sain idean pakata kakkuvuokia auton kyytiin.


Harmillisin mutta samalla mielenkiintoisin tavararyhmä ovat matkamuistot, joista myös kirjoitin viimeksi. En osaa kuvitella mielessäni, miksi joku ostaisi Kyprokselta hankitun seinälautasen tai Lontoon koristeleimalla varustettuja snapsilaseja. No, ihmiset harrastavat kaikenlaista keräilyä. Sopii toivoa, että Muistojen merikonttien tavarat ja omituisten tavaroiden keräilijätkin kohtaisivat joskus toisensa.

Ei kommentteja: