Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 11. helmikuuta 2016

Kalastusretkellä voi olla kalastamattakin

päivis: Olimme taas retkellä. Tällä kertaa kalastamassa. Tosin emme kumpikaan tarttuneet kalastusvälineisiin. Kymmenen muuta retkellä ollutta sen sijaan kalastivat ahkerasti meidänkin puolestamme.
Toiset kalastivat. Me keksimme muuta ajankulua.
Toisten kalastaessa hauskuutimme itseämme muun muassa tekemällä listan laivaretken tuotteen sisällöstä. Nimenomaan tuotteestahan tuossa tämän päiväisessä oli kyse. Jos jätetään pois laivalle menomatka, tuotetta on se osuus joka tapahtui laivalle päästyämme. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, tuotteeseen kuului myös rohkea taiteilu kapealla lankulla, jotta olisimme päässeet sisälle laivaan. Laiva oli todella laiva, eikä mikään vene.

Tuote nimeltä laivamatka piti siis sisällään kalastamisosuuden. Se tapahtui välineillä, joilla tuskin on mitään nimeä. Pitkä siima oli sidottu tyhjiin muovipulloihin ja siiman toisessa päässä oli useita koukkuja. Se mahdollisti useamman kalan samanaikaisen nappaamisen. Syöttinä käyttivät mustekalan tai jonkun vastaavan kuutioituja palasia.

Kalastaminen oli tärkeää, sillä laivaretkellä tarjottu ateria koostui pääasiassa ongituista ja paikan päällä kypsennetyistä kaloista. Jos ei olisi tullut kalaa, ei olisi ollut ruokaa. Lukuun ottamatta erikseen retkeä varten varattua kanaa ja sämpylöitä. Ja minulle kasviksia.
Ne kehuivat näitä, jotka söivät. Maiston minäkin pienen palan.
Yksi osa tuotteesta oli laivan henkilökunnan humalatilan arviointi. Kapteeni saattoi olla lähtiessä krapulainen, mutta laivan apumies sen sijaan keskittyi huolella humaltumisen varmistamiseen. Täysi viskipullo vajeni vauhdilla päivän edistyessä. Matkamme sujui kuitenkin turvallisesti. Kiitos kapteenin, joka otti ankkurissa ollessamme päivätirsat.

Henkilökunnan humalainen jäsen luultavasti erehtyi luulemaan meitä venäläisiksi tai sitten hänelle oli yksi ja sama asia, olimmeko suomalaisia vai venäläisiä. Apumiehen rooliin näytti kuuluvan säännöllinen kiljahdus: davai, davai. Sehän on venäjää ja tarkoittaa suunnilleen samaa kuin okei, okei tai tehdään, tehdään tai jotain muuta vastaavaa. Emme alkaneet sivistää häntä näissä Suomi-Venäjä-asioissa.

Tuotteeseen kuului myös uiminen ja kaikille halukkaille oli myös mahdollisuus pulahtaa liukumäkeä pitkin kirkkaaseen, Koh Larnin saaren edustan meriveteen. Jorma liukui, minä tyydyin sukeltamaan pää edellä laivan perästä. Olisi kannattanut jättää sukeltamatta, sillä lähes metrin korkeudesta sukeltaminen on ihan eri asia kuin sukeltaminen uima-altaaseen, jonka veden pinta on suunnilleen samalla tasolla kuin altaan reuna. Huomasin sen vasta siinä vaiheessa, kun olin juuri lätsähtämässä mahalleni edellä mainittuun kirkkaaseen veteen.

Tuote nimeltä laivaretki antaa myös mahdollisuuden loikoiluun kansituolilla. Noita samoja tuoleja Pattayan ja Jomtienin rannoilla on vierivieressä, mutta laivamatkalla hintaan sisältyy myös mukava aaltojen aiheuttama keikutus. Se houkuttaa ottamaan päiväunet, kuten kapteenin esimerkki osoitti.

Tuotteen loppuhuipennus oli laivasta pois kapuaminen. Kapteenin onnistui ajaa laivansa laituriin siten, että kapea lankku saatiin nyt lähes vaaka-asentoon. Aamulla laivaan mennessä se jostain syystä oli niin kallellaan, että melkein piti kavuta kyytiin kuin aikoinaan Kekkonen palmuun.
Laivasta poistuminen oli helpompaa kuin sinne meno. Se ei selvinnyt,
miksi lankun piti olla noin onnettoman kapea.
Matkaseura ei kuulu kapteenin ja apumiehen tarjoamaan tuotepakettiin. Tuurista riippuu, minkälaiseen seuraan pääsee tai joutuu. Meitä onnisti.

Ei kommentteja: