Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 19. syyskuuta 2015

Hyväosaisten puuhapäivä

jormas: Eilen osoittivat mieltään hyväosaiset. Siis ne keillä on työnantaja ja siellä työpaikka. Tästä saivat tyly-Lylyn johdolla ansionsa mukaan Rautatientorilla myös he keillä ei työtä ole. Työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja lapset.

Pääkaupunkiseudulla ajateltiin olevan mielenkiintoista nähdä, kun ajoväylät ovat täynnä yksityisautoja. Sitä en tosin ymmärtanyt minne kullakin olisi ollut eilen aamusella menoa, kun ei ole töihinkään asiaa. Sen vertaa ei tästä yhteiskunnasta joustoa eikä ymmärrystä kuitenkaan löytynyt, että kaikki olisivat saaneet ajaa kohtuullisen tyhjinä ammottavia joukkoliikennekaistoja. Mutta kun tänään katson uutisointia, huomaan että ruuhkia ei ollutkaan juuri missään. Johtuneeko siitä, kun väkeä olikin liikkellä vain murto-osa siitä mitä piti.

Paljon oli kuitenkin porukkaa Stadin ytimessä liput ja banderollit ojossa. Joukossa yksi, joka oli työnantajan materiaalista tehnyt oman kylttinsä vastustaakseen kyseistä paineidenpurkupäivää. Kolmekymmentätuhatta persoonaa oli poliisin mukaan koolla. Jonkun verran vähemmän kuin esimerkiksi Jari Sillanpään tai Cheekin ulkoilmakonserteissa Stadionilla. Tietysti ei ole aivan reilua verrata osallistujamäärää Jari Sillanpään pirskeisiin, sillä siellähän tarjottiin kakkukahvit. Tai voihan se olla, että eilenkin olisi Rautatientorilla saanut kaffet.

Kysymyksiä, inhottaviakin itsestään selvyyksistä nousi mieleeni moista seuratessani. Ihmettelin sitäkin, että jos astun lauantaina saunaa lämmittäessäni mökkirannan puuliiterissä naulaan enkä pääse maanantaina töihin, niin miksi jonkun pitäisi maksaa siitä päivästä minulle palkka? Näitä tapaturmia varten voi jokainen ottaa hyvinkin yksilöllisiä vapaa-ajan vakuutuksia.

Kuuntelin myös jälleen kerran Lylyn eväät. Ei käynyt hänelle pariinkin kerteen tarjottu yhteiskuntasopimus eikä käynyt itseasiassa nyt mielenilmaisun "kohteena" olevasta esityksestä mikään. Mikähän kävisi? Mutta mitä muuta mieltä hän voisi olla säilyttääkseen oman asemansa ja jakkaransa siihen saakka, kunnes reippaan vuoden päästä jää eläkkeelle?

Sitäkin ihmettelin, kun hallituspuolueen kansanedustaja Saarikko sanoi, että hallitus ei ole osapuoli. On se mitä suurimmassa määrin. Se on Suomen suurin, työnantaja unohtamatta kuntien roolia työnantajina.
Mutta miksi katson, että minulla on aivan erityisesti oikeus elämöidä ensisijaisesti mielenilmausta vastaan? Siksi, että yksikään ei nouse korokkeelle muiden kuin oman napansa, siis työntekijöiden puolesta. He eivät todellakaan ole valtakuntamme huonoimmassa asemassa olevia.

EK sanoi, että eilisen hyväosaisten duunarilystistä tuli 100 miljoonan euron kansantaloudelliset tappiot. Sillä rahalla olisi ostanut 50 000 000 ateriaa nälkäisille.

Ei kommentteja: