Hyrylä valtakunnan piikkipaikalle

jormas: Tuusulan Hyrylä on aina ollut kylä ja näin se tulee olemaankin. Hyvä niin. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä visio, kun jälleen kerran haetaan uusien suunnittelijoiden ja suunnitelmien kautta uusia ideoita Hyrylän Rykmentinpuistoon. Että rakennuksen tai rakennusten pitäisi istua kaupunkikuvaan. Mihin ihmeen kaupunkikuvaan?

Hyrylään ei koskaan tule rautatietä, vaikka koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Hyrylän läpi ei myöskään mene moottoritietä eikä näillä näkymin tule menemäänkään. Tässä kuitenkin piilee myös vetovoima ja ainutlaatuisuus, sillä valtakunnassamme ei ole montaa Hyrylän kokoista taajamaa, josta lähtee tai sinne päättyy moottoritie. Käytännössä Hyrylästä lähtee tai päättyy muutakin ainutlaatuista. Esimerkiksi Tuusulanjärvi, Tuusulan Rantatie ja Kirkkotie. Joten potentiaalia vaikka mihin on kyllä yhdelle kyläpahaselle yllin kyllin.

Mutta kuinka kehittyä, olla vetovoimainen apinoimatta muita ja säilyttää silti kylä kylänraitteineen? Sillä sekin on ainutlaatuinen venäläisine varuskuntarakennuksineen. Siinä historiassa olisi kerrottavaa ja bisneksen paikka Helsingistä lähteville ja Hyrylään tutustuville venäläisille turistibusseille.

Mitä ylipäätään tavoittelemisen arvoista on Keravassa, Järvenpäässä tai Hyvinkäässä? Miksi kaupunkimaisuus on joku itseisarvo, jota kaikkien pitäisi tavoitella? Onko se jotenkin kasvun edellytys ja onko ylipäätään kasvu aina kaiken menestyksen a ja o?

Mutta miksi edellä mainitun lisäksi ihmisten pitäisi tai olisi mukava tulla Hyrylään? Sitä voi kysellä katugallupilla ihmisiltä. Silti ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Kun Sulan teollisuusalue http://seepsula.fi/wp-content/uploads/2014/02/seepsula_historiikki.pdf valmistui, kuka olisi osannut ennustaa, että siitä tulee maankuulu autokaupan mekka?

Mutta Hyrylässä on muutakin ainutlaatuista. Santun Päämajasta https://www.facebook.com/pages/CafePub-P%C3%A4%C3%A4maja/81886810189 lähtien. Ja Puuilokin http://www.puuilo.fi/ on sellainen, jota ei Vantaata lukuun ottamatta ole lähimailla.

Moni järvenpääläinenkin on tiedostanut, että oli virhe ajaa leirintä- ja campingalue alas Järvenpään Vanhankylänniemestä, sillä niin harvassa ovat pääkaupunkiseudulla campingalueet. Rastila Helsingissä lienee ainoita. Mutta valtakuntaan on tarvittu Vesa Keskinen oivaltamaan karavaanareiden ostovoima. Tuurissa http://www.tuuri.fi/ on yli 200 vaunupaikkaa. Sähköllinen vaunupaikka maksaa 15 euroa, jota ei voi varata etukäteen. Minulla ei ole tietoa maksetaanko sähkö- ja henkilömaksut erikseen.

200 autopaikkaa x 15 euroa x 365 vrk = kuitenkin paljon rahaa, on käyttöaste mikä tahansa. Moni karavaanari ja muukin laittaa reissuun lähtiessään ensimmäiseksi yöpymis- tai ostospaikaksi kyläkaupan Tuurissa. Sieltä ostetaan koko reissun sapuskat, isännälle kalastusvehkeet ja työkalut, emännälle astiat ynnä muut, nuorille harrastusvälineitä, koko porukalle loma- ja muut vaatteet sekä tutuille tuliaiset. Ja ketkä eivät matkailuajoneuvolla kulje, mutta haluavat yöpyä seutukunnalla, heitä varten on Keskisen hotelli.

Hyrylä muun muassa moottoritiensä ja pääkaupunkiseutunsa ansioista on loistava paikka urbaanille camping-alueelle. Esimerkiksi Tuusulantien ja Tuusulan Itäväylän välimaastossa http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=2004 olisi tarkoitukseen kerrassaan oiva.

Mutta mitä karavaanareiden lisäksi tarvitaan, jotta paikka imisi ostavia ihmisiä venäläisturistien lisäksi laajemminkin? Karavaanialueen yhteyteen tarvitaan katettu torialue ja mahdollisesti halli tori- ynnä kirpputorimyyjille. Sekä viereen Kyläkauppa Keskisen tapainen ostospaikka loistavine elintarvikeosastoineen. Tällainen on esimerkiksi http://www.minimani.fi/.