Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kotia kohti

päivis: Tänään on vielä ollut lähes tavallinen sunnuntaipäivä. Aamupäivällä menimme rannalle ja sieltä iltapäivällä käyttämään Tesco Lotuksen ruokalaan loput kortilla olevat bahtit (se on todella ruokala, meteliä on enemmän kuin peruskoulun yläasteen ruokahetkessä). Kaksi ruoka-annosta, yksi Coca-Cola Zero ja yksi vihreä jäätee maksoivat yhteensä noin 160 bahtia. Se on noin neljä euroa.

Ennen omaa ruokailuamme kävimme vielä moikkaamassa koiria. Isä ja äiti oli ruokittu Gerryn toimesta, äiti tosin innostui syömään samalla kun imetti kaikki kahdeksan lastaan.

Moottoripyörän veimme parkkiin View Talay seiskan eli niin kuin suomalaiset sanovat, Hiutaleen parkkihalliin, jossa meillä on vuokrapaikka. Pari päivää sitten käytimme pyörän pesussa ja vahauksessa. Kun se seisoo parkkihallissa seuraavaan tuloomme asti, se on taas aivan mustan noen peitossa, mutta minkäs teet.

Pyörien pesettäminen on onneksi täällä halpaa touhua. Säälin kuitenkin niitä, jotka tekevät sitä työkseen. Pesupaikoilla on yleensä korvia huumaava meteli. Eikä korvasuojaimia tietysti ole kenelläkään. Takuuvarmasti sen alan työntekijät ovat ikääntyessään huonokuuloisia, elleivät sitten ihan umpikuuroja.

Vaikka pakkasin matkalaukun jo eilen, vielä on sitä sun tätä, jolle pitää keksiä sopiva paikka: matkalaukkuun tai käsimatkatavaroihin. Pakkaaminen on aina tylsää hommaa, johon ei auta muu kuin pakkaaminen. Homma on tehtävä, vaikka miltä tuntuisi.

Bussi lentokentälle lähtee iltakahdeksalta. Tässä on vielä siis noin kaksi ja puoli tuntia aikaa ennen kuin pitää raahata kamppeet ulos ja vetää laukut pääkadun varteen, josta on vajaan kolmen kilometrin matka lavataksilla bussiasemalle.

Ei kommentteja: