Heidi Hautala, Jörn Donner ja Jukka alias Santeri Ahlgren

jormas: Siirryn tänään syntymäpäivänäni takaisin kirjoittamaan jormaksen pienellä alkukirjaimella tilanteesta tai paikasta  riippumatta.

Mutta asiaan tai sen viereen. Aikoinaan arvostin Heidi Hautalan poliitikkona ja osaajana korkealle. Nyt en ole enää varma kummastakaan. Makua meni pimeästi työntekijälleen maksamisesta, vaikka olen harrastanut sitä itsekin. Lisää mausteita tuli hänen kiellettyä tehneensä omistajaohjausta ministerinä.
Ja nyt tuusulalaisena maljani vuoti yli, kun luin tämän aamun Keski-Uusimaasta, että Heidi myöhästyi muun muassa Järvenpään, Keravan ja Tuusulan ykkössanomalehden pääkonttorilla järjestetystä vaalitilaisuudesta: "Anteeksi, että tulen näin myöhässä, mutta minulla on ollut kortti vasta viisi kuukautta eikä tänne ollut helppo löytää." Ehkä olisi kannattanut tulla jo ajamansa aatteenkin vuoksi joukkoliikenteellä, sillä vieressä on linja-autoasema, jonne Kivikylästäkin taitaa busseja tulla puolen tai tunnin välein. Tai opetella edes navigaattorin käyttö.

Vaikka olen ollut mukana vihreässä liikkeessä sen alusta saakka, paljon ennen puoluetta tai puolueita, ei näissä EU-vaaleissa ääntäni saanut yksikään vihreä, vaan Jorn Donner......... Jos ei muun, niin iän vuoksi. Ja olisi saanut, vaikka ei olisi osannut lainkaan Keski-Uusimaan pääkonttorille

Faijallani oli ikäihmisenä yksi hyvä kaveri, Niilo. Jos hän jotain vaimonsa  kanssa oli aikoinaan osannut, niin varsinkin lasten teon, sillä heitä taisi olla toistakymmentä. Siitä katraasta Eero oli ikäiseni ja hyvä kaveri. Aivan erityisesti muistan heidän pihapiiristään varikset, jotka olivat sangen kesyjä ja tottuneita ihmisiin. Kuvassa oleva, kohta seitsemänkymppinen Eeron isoveli Niku ei ole tavasta  päässyt vieläkään. Hänen polvellaan on jokunen lihapulla ja kyllä vain, ennen pitkää Riihikallion kohta manalle menevän ostoskeskuksen varis ne käy hotkimassa poskeensa.

Hyrylässä on Santulla kuppila entisessä ortodoksiseurakunnan pappilan aidossa kivijalassa. Päämaja nimeltään, jonka on tainnut aikoinaan kunnostaa Tuusulassa vaikuttavan Sjöblomin veljessarjan toiseksi vanhin tai vanhin, Ilari. Joka taas asunee edelleen Seesmerien sisarusten entisessä kotitalossa, jossa isänikin oli aikoinaan vapaa-aikanaan rengin tai sen tapaisen tehtävissä. Tai mitä sitten neiti Seesmerien ympäröimänä tekikään.

Santulla on anniskelupaikassaan tarkat ohjeet myös porsastelijoille. Ja hänet tuntien, jos sääntöjä rikkoo, pitää Santtu myös sanktioista huolen.

Jos Santeri joskus siirtää kuppilan jälkikasvulleen ja ratkeaisin ryyppämään ja ostaisin Santerin muksuilta viinaa, olisin ostanut sitä neljältä Ahlgrenin sukupolvelta. Saavutus sekin, mutta antaa nyt olla.