Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Mitä laittaisin päälleni?

päivis: Otsikon kysymykseen kannattaa vastata vaikka, että jotain tosi kummallista. Nyt on nimittäin tutkimuksin todistettu, että hieman omituisemmin pukeutuneita pidetään paremmin menestyneinä kuin tavanomaisiin vetimiin sonnustautuneita. Tai näin voisi pukeutua, jos nimenomaan haluaa näyttää menestyjältä.

Tutkimus ei rajaa kyvykkyyttä vain pukeutumiseen, vaan joskus epäsovinnainen käytös voi hyödyttää ihmistä enemmän kuin joukkoon kuuluminen. Tutkimuksen mukaan ihmiset arvottavat korkeammalle sellaiset henkilöt, jotka käyttäytyvät epäsovinnaisesti arvokkaissa tilanteissa.

"Kun erikoinen pukeutuminen näyttää tarkoitukselliselta, ihminen voi vaikuttaa siltä, että hän on kyvykkäämpi." Tähän ovat Harvardin yliopiston tutkijat päätyneet pähkäilyissään.

Arjen kokemuksesta voisin sanoa, että tuo on totta - osittain. Sopivan boheemisti pukeutunutta voi kenties ajatella menestyjäksi, joka vähät välittää muiden mielipiteistä. Vaikka ne siis olisivat ihan myötämielisiä.

Itse en ole koskaan ollut taitava pukeutuja, vaikka joskus teininä haaveilin muotisuunnittelijan ammatista. Tai miten tietoista haaveilu nyt olikaan. Lähinnä se oli vimmaista muotivaatteiden kuvien piirtämistä, joka myöhemmin muuttui vähän toisenlaiseksi piirtämiseksi loppuakseen lähes kokonaan joskus aikuistuttuani. Tai hankinhan minä vuoden koulutuksella itselleni rakennuspiirtäjän ammatin, vaikka en niistä tehtävistä sitten innostunutkaan.

Eksyin taas aiheesta. Minulla on kotona elävä esimerkki omituisesta pukeutujasta. Jormahan voi laittaa päälleen yhtä aikaa esimerkiksi isänsä vanhan sotilasverkkopaidan, Jameksen farkut, Ed Hardyn vyön ja ranteeseen Rolexin. Jotain kirpputorilta hankittua on luultavasti myös päällä.

Ehkä olen Jorman matkassa vähän itsekin vapautunut pukeutumisen suhteen. Tai ainakin ikuisen mustan ja harmaan lisäksi olen rohkaistunut käyttämään värejä. Pakko on myöntää, että jos haluan antaa itsestäni kyvykkään ihmisen mielikuvan, se on tehtävä jotenkin muuten kuin pukeutumalla.

Jos pukeutuisi toimistoon tuollaisiin vaatteisiin kuin noissa kuvissa: pipoon, kukkapuseroon, duunarihousuihin ja rentoihin nilkkureihin, antaisikohan se pukeutujasta mielikuvan menestyjästä vai syntyisikö sittenkin ajatus, että pukeutuminen on tapahtunut silmät kiinni?

Vai toimisiko tuollainen yhdistelmä sittenkin?

Ei kommentteja: