Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 10. elokuuta 2013

Huumeviljelmiä ja itserakkauden huippu

jormas: Aamulla käyn usein huoneessa, jossa kuninkaatkin käyvät yksin. Siellä istuimen vieressä minulla on aamunavaukseksi kaskukirja ja välillä jotain hieman syvällisempääkin. Syvyyttä tosin omiksi tarpeiksi löytyy mistä tahansa, kun vaan ammentaa ajatuksella. Kaskukirjasta poimin eilen mietelmän, joka lienee aika lähellä itserakkauden huippuja. Siinä vesseli oli oman syntymäpäivänsä kunniaksi käynyt onnittelemassa vanhempiaan hyvin tehdystä työstä.

Kun iso osa nisäkkäistä alkaa Jokilaaksossa kuulua jo tunnistettujen joukkoon, kuten linnutkin, on aikaa riittänyt pienille taapertajille  maassa ja vähän ilmassakin, mutta myös kasveille. Kuvan kasvin bongasin niin sanotun Sosiaalikonttimme kulmalta, jossa olemme testanneet Merikonttikotiin tulleita ja tulevia tekniikoita sekä käytäntöjä parin vuoden ajan. päiviksen löytämä kasvi on herättänyt uteliasta hämmästystä ja hämmennnystä, sillä jotenkin se näyttää kovasti marihuanalta. Sitä se tuskin on, mutta olisi mukava, jos sen joku lukija tunnistaisi ja laittaisi meille siitä tietoa, joko kommentoimalla blogia tai sähköpostilla. Toki soittaakin voi. Yhteistiedot löytyvät kotisivuiltamme ja taitavat ne olla blogisivuillammekin.

Kun aikoinaan join viinaa, pysyin oivallisella tavalla muun humujoukon kanssa samalla aaltopituudella ensi ryypystä valomerkkiin ja jatkojen viimeiseen huikkaan. Kun lopetin juomisen ja yritin viihtyä entisessä seurassa entiseen tapaan, en siinä onnistunut enkä onnistu edelleenkään. Kun seurue on ottanut moukun tai kaksi, olen vielä hyvin mukana nauramassa huumoriini sopivia toinen toistaan maukkaampia juttuja. Mutta siitä eteenpäin ryyppyveikot häviävät kuin usvaisen verhon taakse ja yllätän itseni ihmettetemässä mille he nauravat ja mitä minä teen saman pöydän ympärillä. Samoin on käynyt nyt kommentaattori Ramiiron juttujen kanssa. En enää ymmärrä hänen juttujaan. Lohtuna on, että sen sijaan häntä itseään ymmärrän entistä paremmin.

3 kommenttia:

Ramiiro kirjoitti...

Elämässä on joskus käsittämättömiä asioita, itse kullakin, eikä aina olla samaa mieltä jostakin asiasta. Lähtökohtaisesti erisista näkemyseroista johtuen.

Pyydän anteeksi, että tulin ylipäätään kommentoimaan blogiisi eriäviä mielipiteitäni, joita et edes kysellyt. Mutta, eipä kommentoida jatkossa, jottet pahoita mieltäsi eriävistä mielipiteistäni.

Kaikesta huolimatta, hyvää jatkoa ja siunausta.

Anonyymi kirjoitti...

Hei

Kukkiko tämä kasvinne myöhemmin? Olisiko se joku Rusokki?

For life kirjoitti...

Tämä on mennyt sivu silmieni. Mutta kukkimisajankohtaa en osaa sanoa. Kuten en sitäkään onko se Rusokki.