Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Merikonttikoti ja Keskisuomalainen

jormas: Tänään saimme viiveellä Keskisuomalaisen tekemän jutun meistä ja Merikonttikodista. Ei mikään ihme, että olimme saaneet palautetta Jyväskylästä, Keuruulta ja muualtakin lehden levikkialueelta, sillä juttu on varsin näyttävä. Tätä kirjoittaessani en ole sitä lukenut, vaan jätin lukuherkkupalan Matkakotimme yöpuulle iltalukemiseksi.

Päivät messuilla ovat matkoineen, siivouksineen ja kodin huoltoineen melkoisen pitkiä, mutta todella antoisia. Koen saavani paljon voimaa ihmisten kannustavista sanoista ja myönteisistä palautteista. Huomaan myös, että kun 99 prosenttia ihmisistä on suhtautunut hyvillä mielin hankkeeseen, tekee se kävijätkin iloisiksi.
Pitkä taivan palkkatyössä oli varsinkin viimeisiltä vuosiltaan sellaista, että siinä ei kiitosta tai muutakaan kannustavaa palautetta työnantajalta juuri herunut. Ehkä silloin en osannut ajatellakaan kuinka tärkeää on kokea onnistumista tekemisistään ja saada siitä myös sen mukaista palautetta.
Tämä kuva lätkäistiin taideteokseni päälle,
joka näkyy pienenä kuvassa ikkunan alla

Jokunen päivä sitten kirjoitin piirtämästäni kuvasta kotimme ovipielessä, jonka tein tussilla kohdetta esittelevään infotauluun. Siinä pällisteli tikku-ukko ja akkamaisesti me ja osaomistuskoiramme Niilo.Itseni lisäksi "taideteos" huvitti monia kävijöitä.
Vaan kuinka kävikään? Kun eilen tulin pelipaikalle, oli messuorganisaatio lätkäissyt päälle ottamansa kuvan kodistamme. Olo oli kuin suurella taiteilijalla konsanaan, jonka taideteos oli töhritty. Toisaalta siellähän taiteeni on tallessa, sillä eikö vielä nykyisinkin löydy arvokkaita tauluja, joiden päälle on maalattu uusi kuva tai mikä lie teos.

Ei kommentteja: