päivis: Tuli mieleen joku Ressu-kirja, jolla oli tuo sama nimi. Viime yö, tai oikeammin ilta, oli melko synkkä ja myrskyinen. Tuuli hurjasti ja välillä tuli vettä kuin aisaa. Mistähän tuokin sanonta on peräisin?
Yöksi tuuli jo tuntui tyyntyneen, mutta yöstä voisin kirjoittaa kauhujen yönä, en sään vaan jonkun muun vuoksi. Mutta nytkin totuus on kuitenkin jotain muuta kuin mitä mielikuvitus sai aikaan. Heräsin joskus puoli kolmen aikoihin, kun Niilo haukkui aivan vimmatusti. Nopeasti huomasin, että haukkumisen syynä olivat auton valot ja varmaan varsinkin sen moottorin ääni. Auto näytti olevan sillalla ja mielessäni noiduin, että olin jättänyt sillan portin lukitsematta. Ajattelin, että kohta tulija avaa portin ja ajaa pihaan. Enempää en uskaltanut ajatellakaan. Seistyään aikansa sillan pielessä, auto kääntyi ja ajoi pois. Meni aika pitkään, että uni tuli uudelleen.
Ja sitten sama uusiksi: kello oli puoli viisi, kun Niilo taas alkoi haukkua ja sillalla näkyi auton valot. Ihmettelin, että onpa nyt yhdelle yölle jo tarpeeksi herätyksiä ja jonkinmoista kauhuakin ilmassa. Jonkun ajan jälkeen auto kääntyi ja meni pois. Kehuin Niiloa hyvästä suorituksesta.
Viimeöisten autojen käyntien syy olisi varmaan jäänyt hämärän peittoon ja aiheuttanut alitajuista pelkoa tulevina öinä, ellen olisi tänään päivällä jättänyt porttia auki. Pihaan ajoi Eltelin paku. Eltel tekee meillä päin kaikenlaisia suursähkötöitä. Kuski tuli autosta ja kysyi, olisinko ehkä löytänyt sillalta avainnippua, joka oli viime yönä joutunut hävöksiin. Myrsky oli katkonut sähköjä joissain ja meidän maillamme on joku miehen mainitsema laite, jota pitää aika ajoin käydä katsomassa. Tiedetään, sillä Eltelin porukkaa käy usein yhden tietyn sähkötolpan juurella. Nyt sähkökatkos oli yöllä aiheuttanut käynnin tarpeen ja ehkä toinen käynti liittyi siihen kadonneeseen avainnippuun.
Hetkeäkään ei kyllä yöllä tullut mieleen lähteä kyselemään, millä asialla myöhäinen kulkija on liikkeellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti