Kiskot veivät pohjoiseen

Eilen lähdimme yöjunalla, kai täkäläisittäin parhaalla mahdollisella Phatthalungista Bangkokiin. Toki ripaus viihtyvyyttä on paikallaan 1000 kilometrin ja 16 tunnin taipaleelle. Omia, pienen pieniä makuuhyttejäkin olisi ollut tarjolla, mutta valitsimme entiseen tapaan mukavaksi kokemamme makuuvaunun, jossa on aina kaksi vuodetta erotettu omaksi kokonaisuudeksi väliseinällä ja käytäväverholla.

Sunnuntaijuna oli niin täynnä, että kahta päivää aiemmin lippuja ostaessamme emme päässeetkään samaan loosiin ylä- ja alapeteille. Vaan Tata oli toisen verhon takana käytävän toisella puolen ja minä toisella. Alapetilläni nukkui ventovieras thainainen, joka ei suostunut vaihtamaan Morakotin kanssa paikkaa. Mutta hyvin meni matka näinkin.

En tiedä mikä minua makuupaikkajunassa viehättää, mutta pidän matkustustavasta kovasti. Palvelukin on aivan huippua. Aamusella junapalvelija kurkkasi verhon raosta ja toivotettuaan hyvät huomenet kysyi saako olla aamukahvit. Kun nyökäytin päätäni, kysyi hän vielä sokerista ja maidostakin. Kerma taitaa olla vähän kuin mennen talven lumet.

Vain tuokio, kun samasta rakosesta kurkki toinen palvelija, joka kysyi miten olisi aamiaisen laita. Tästä kieltäydyin, sillä omiakin evätä oli. Niitä olen huomannut Morakotin seurassa riittävän. Joillakin asemilla pysähtyessämme, huuteli vielä vaunun ovelta portailtakin monenlaisen purtavan tarjoajaa, jotka päivystävät asemalaitureilla.

Käsien ja kasvojen pesutilat, kuten toiletitkin ovat siistit koko ajan. Turvallisuudesta huolehtii käytävillä vartijat tai sen tapaiset pistoolit vyötäröillään. Matkan edistymistä voi seurata seinän monipuolisesta monitorista. Tosin itse vilkuilin vain mielenkiinnosta kuinka yhtä matkaa mentiin älylaitteeni navigointipalveluiden kanssa.

Joka tapauksessa Bangkokiin saavuttiin reilu tunti myöhässä. Asemalta oli 1000 bahtin hotellillemme reippaan kymmenen kilometrin matka, jonka halusin mennä tuk tukilla. Tinkimätön hinta 250 bahtia, mutta annoin 300. Pieni, perustarpeet täyttävä hotelli on ehkä 600 metrin kävelymatkan päässä Viisumikeskuksesta, jossa pitää huomenna olla puoli yhdeksältä. 

Jälkikommentti: Mikään asia ei ole niin hyvin pulkassa, etteikö sitä kannattaisi pohtia uudelleen ja uudelleen. Nimittäin, kun päästiin huoneeseen Morakot pohti ääneen, että hänen tuttavansa ei kyllä käynyt Nanan lähellä olevassa Viisumikeskuksessa. Joten tarkistin osoitetta netistä vielä kerran. Ja kyllä siellä luki, että mainittu keskus on muuttanut uusiin tiloihin, jonne juuri olimme menossa. Katsoin vielä kerran ja huomasin infon olevan vuodelta 2016. Tulinkin siihet tulokseen, että tämän hetken osoite on kuuden kilometrin päässä hotelliltamme. Joten hyvä on huomata virheet ajoissa tai myöhään kuin liian myöhään 🤣🤣.