Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 7. helmikuuta 2020

Pattaya Suomi-Seura ry, osa 2

Monet vuodet eli ajatus omasta paikasta välillä aktiivisemmin ja välillä ei. Puheenjohtaja Risto Nymanin kanssa ja yksinkin kävin katsomassa monia tiloja omakotitaloista lähtien. Mutta ilman rahaa oli vaikea edetä. Eikä yhdistys voinut edes teoriassa saada lainaakaan, sille sitä ei oltu rekisteröity Suomessa eikä muualla.

Ehkä henkilökohtaisesti merkittävin aikaansaannokseni olikin yhdistyksen rekisteröiminen ry:ksi Suomessa. Sen jälkeen siitä tuli juridinen toimija, joka voi omistaa Thaimaassakin mitä vain. Sekä on vastuussa omista tekemisistään. Ennen sitä kaiken vastuun kantoivat henkilökohtaisesti hallituksen jäsenet. Ehkä ry-status osaltaan vauhditti omien tilojen hankintaakin.

Myös edelleenkin käytössä olevien Seuran koti- ja Facebook-sivujen ensimmäiset versiot mainoksineen ovat käsialaani. Ne ovat yhä mainio väline kerrottaessa menneestä ja tulevasta toiminnasta.

Juha Timonen ja hänen yrityksensä Siam Oriental yhdessä oli ainut taho, joka otti Seuran tyhjätaskut vakavasti sanoen, että istutaan alas ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Ja viimein, vuosien työn jälkeen paistoi aurinko Seuran risukasaan omien tilojen osalta.

Alussa ajattelimme, että omasta joukosta löytyisi vastuunkantajia niin paljon, että tilat omistaisivat jäsenet 100 euron osakkeiden muodossa. Näitä ei kuitenkaan löytynyt riittävästi, joten velkaa oli otettava aika läjä bahteja.

Oletan, että liian harvalukuista osakkeiden omistajajoukkoa ei ole myöskään saatu rekisteröityä tilojen omistajiksi, jota yhdistyksemme Elämän tähdenkin on kahdella osakekirjallaan.

Kuten sanoin eilisen blogin alussa, Pattaya Suomi-Seura tekee ainutlaatuisen arvokasta työtä, jota ei kukaan pysty tekemään niin, että se olisi kaikkien mieleen.

Itse tiedän harvoista asioista tarpeeksi, mutta monista yllin kyllin. Ehkä Pattaya Suomi-Seurakin on sellainen. Tiedossani ei ole vielä vuosien jälkeenkään ketään toista, joka olisi pystynyt viemään omien tilojen hankinnan satamaan ilman monivuotista puheenjohtajaa, Risto Nymania. Vaikka hän, kuten minäkin, saisimme joskus hieman sanomisiamme harkita toisellakin tavalla, on Risto tehnyt puheenjohtajana ainutlaatuisen työn, jota kaikki eivät arvosta riittävästi. Ehkä eivät halua aina ymmärtääkään tehdyn työn määrää.

Ymmärrän ja hyväksyn tämän täysin, sillä ilman vastarannan kiiskejä, mennään enemmän tai useammin metsään kuin heidän kanssaan. Hekin ovat siis yhdistystoiminnan tärkeä palanen. Osin heidän vuokseen on kuitenkin laivan kipparin, puheenjohtajan oltava jossain määrin umpiluinen.

Siam Oriental oli valmis tekemään sopimuksen tilojen hankinnasta pitkällä aikavälillä ja käytännössä rahoittamaan tilojen oston. Oli vaan löydettävä sopiva paikka Timosen rakennuksista. Sellaisesta, jossa tiloihin voitiin tehdä toiminnan vaatimat muutokset. Siksi olemme, minäkin Seuran rivijäsenenä silloin tällöin, siellä missä nykyiset tilatkin.

Tätä loppua en ole kenellekään aiemmin kertonut. Kun tilojen hankinta oli varmistunut, päätin luopua hallitusvastuusta, sillä olin saanut varmuuden, että hallitukseen tulee varapuheenjohtajan paikalle jälkeeni Juha Timonen. Minä olin osuuteni tehnyt, sillä aikansa kutakin.

Ei kommentteja: