Ääniäkö ostettavissa?

Pian on Thaimaassa sekä Suomessa valtakunnan vaalit ja saamme Kukkulalle 200 uutta ja vähemmän uutta kansanedustajaa. Sinne pyritään monin tavoin, joskus rikollisinkin keinoin. Sillä vaalilahjonta on Suomen lainsäädännössä eräs vaaleihin liittyvä rikos. Siitä säädetään rikoslain 14 luvun 2 §:ssä: "Joka lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."

Saattoi olla Rantapallo-sivusto, joka kirjoitti maksullisen seuran markkinoista. Thaimaa on viimeaikaisesta kehityksestä ja yhä kasvavasta turismista huolimatta edelleen köyhä maa, jossa ansaintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Siksi ei olekaan ihme, että maksullisen seuran markkinat voivat maassa varsin leveästi. Seksiturismillaan eniten surullisenkuuluisaa mainetta niittänyt lomakohde on eittämättä Pattaya, jossa palvelujen tarjoajat eivät ole pelkästään näkyvillä vaan myös varsin hyökkääviä. Pattaya ei kuitenkaan missään nimessä ole ainoa laatuaan, päinvastoin. Tarjontaa löytyy käytännössä kaikissa kohteissa suurkaupungeista pikkukyliin.

Myös vaaleihin liittyvä toiminta on ainakin rahan suhteen Thaimaassa toisin. Sen huomasin, kun olin 4 tai 5 ehdokkaan vaalitilaisuudessa. Tuntui, että paikalla oli koko kylä. Puolueen siniset paidat kelpasivat ja syötävää riitti. Jokainen nimensä listaan laittanut sai myös satojen bahtien rahalahjoituksen. Suomessa se olisi ollut lahjontaa, täällä ehkä asiaankuuluva keino markkinoida itseään ja ajatuksiaan äänestäjille. 

Mutta on Suomessakin samantapaista. Ehdokkaalta on helpompi saada maksettu olut kantakuppilassa tai kyyti jonnekin ennen vaaleja kuin niiden jälkeen 🤣. Luvallisia lienevät ehdokkaiden järjestämät kuljetuksetkin äänestyspaikoille. Sitä paitsi ääniä voi ostaa monin tavoin muutenkin kuin rahalla. Laki onkin eräänlaista köyhän kyykyttämistä, jolla ei ole muuta myytävää kuin oma, yksi ainoa ääni.

Pressanvaaleissa olen kaksi kertaa äänestänyt Haavistoa ja äänestän kolmannenkin kerran. En siksi, että hän olisi paras vaihtoehto, vaan siksi, että hän oli yksi yksityishenkilöistä, jotka hakivat minulle sosiaalineuvoksen arvoa. Olen siis palveluksen velkaa. Sitä paitsi Pekka on ainut oljenkorteni saada viimein kutsu Itsenäisyyspäivän Linnan bailuhin Presidentinlinnaan 😅. Mutta nyt ei valita presssaa, vaan kaksisataa muuta päättäjää. Vastaavissa vaaleissa olen itsekin ollut pari kertaa 0-menestyksellä ehdokkaana.

Viime vuonna olin tai yritin olla henkilökohtaisessa asiassa useampaan, tuntemaani kansanedustajaan yhteydessä, sillä suomalainen ystäväni on thaimaalaisessa hoivakodissa näillä näkymin pysyvästi. Olisimme halunneet saada miehen Suomeen hoitoon, mutta vakuutusyhtiö ei maksa lentoa eikä omia varoja ole.

Vaikka soitin ministereiden ja kansanedustajien hoviväelle, ainut kuka vastasi soittopyntööni soittaen takaisin, oli tuusulalainen kansanedustaja Ari Koponen. Mutta miten voisin edes harkita hänen äänestämistään, sillä en halua Riikka Purrasta pääministeriä? Kolmen puolueen erot ovat tällä kertaa niin pienet, että tulevissa vaaleissa äänestetään käytännössä myös pääministeristä.