Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 9. joulukuuta 2022

Eilen oli Petterin syntymäpäivä

Lähes vuosi sitten kirjoitin: "Kun en ollut edes aikuinen, oli kotonani usein lapsia sijoitettuna. Äitini ja isäni rakastivat heitä kuin omiaan. Erityisen hyvin on mieleen jäänyt Dannyn go-go-tytön Pirjo Silfverin tummatukkainen ja ruskeasilmäinen, pieni Petteri-poika, joka juoksi aina syliini kotiin tullessani. Hän antoi alun ymmärrykselle, että lapsia ei tarvitse tehdä voidakseen rakastaa niitä. 

Niinpä minun on ollut hyvin helppo rakastaa Kolumbian ja Intian orpoja, Petteriä sekä keitä lapsia tahansa. Omituisen tieni omituisuuksia ovat myös kaksi lasta, joiden isä juridisesti olen. Yhtä omituisella tavalla yli 40 vuotias Marko Soini ja 5 kuukautinen Jorma Goza Soini Filippiineillä ovat veljiä keskenään."

Petterin olen tuntenut yli puolivuosisataa, joskin välissä oli paljon enemmän kuin vuosikymmen enkä tiennyt Petteristä mitään. Monesti häntä ajattelin, kunnes yllättäen Sininauhasäätiön ympyrät palauttivat yhteyden. Ainakin puhelinsoiton verran. Käymäänkin häntä Jokilaakson pyysin, joten ehkä joku päivä tapaamme. Joka tapauksessa paljon onnea sinulle Petteri, jos satut tämän lukemaan. Jos olisin Merikonttikodissani, nostaisin serkultani lahjaksi saamani pienen Suomen lipun salkoon viime kesänä rakentamallani pihan juhlapaikalla. 

Nyt olen viettänyt toista kuukautta Phatthalungin laidalla, neljän, rauhattoman etelän maakunnan naapurissa. Se on antanut minulle ikkunan aitoon thaimaalaiseen maalaiselämään, jossa tämänhetkisen kotini tiellä kulkee välillä yhtä paljon eläimiä kuin ihmisiäkin.

Lapset ovat aina olleet eläinten lisäksi minulle hyvin tärkeitä ja rakkaita. Aasiassa onkin matkassani kulkenut usein kulkukoirien lahjontapussi. Nyt olen täydentänyt varustusta lasten leluilla, joita ostan noin 20 bahtin kappalehintaan milloin mistäkin. Ykkössuosikkejani ovat tällä hetkellä kuvan puolipehmo-changit, joiden sisälle syttyy ledvalo tuikkimaan muutamaksi sekunniksi, kun norsua kopauttaa tai ravistaa.

Niitä jakelen lapsille sopivien tilaisuuksien tullen, kun äiti/isä on läsnä. Mutta vaikka lapset ovat kaikkialla samanlaisia, sitä eivät vanhemmat ole. Jos jakelen Suomessa leluja samaan tapaan kuin täällä, ei ehkä menisi kauaakaan, kun virkavalta taluttaisi minut muille maille epäiltynä lapsiin sekaantumisesta. Joulupukki lieneekin ainoita namusetiä, joiden jakamia makeisia on lasten kotimaassani hyväksyttävää ottaa.

Kun vertaan thaimaalaisia lapsia toisiinsa, saattaa erojakin olla. Luulen, että lapset, jotka ovat esimerkiksi vanhempiensa työn kautta tekemisissä turistien kanssa tai näkevät ylipäätään farangeja, eivät ole niin pidättyväisiä nähdessään kaltaiseni kummajaisen.

Ei kommentteja: