Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 21. toukokuuta 2020

Luonnon monimuotoisuus

Usein syöksymme uuteen asiaan tuulispään lailla. Ja vanha jää, vaikka sitä ei ole kuin hieman raapaistu pinnasta. Päästä jossakin asiassa ytimeen vaatii ajattelua, syventymistä ja arkista puurtamista.

Itselläni luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ollut tärkeää jo kauan. Jotakin olen sen eteen tehnytkin, mutten tarpeeksi. Mutta, jotta siitä tulisi omakohtaiseti totta, ei tarvitse kuin ajatella, sillä kaikki voivat tehdä sen eteen jotakin.

Moni pohtii omakotitalon pihamaalla, mökillään tai mummolassa miten saisi mutkattomasti poistettua pihaan jääneen ison kannon.

Vilkaisin Googlesta hakusanalla "kannot" ja löysin kymmenittäin yrityksiä, jotka niitä poistavat. Myrkytysohjeitakin löysin. Mutten yhtään miksi kannot kannattaisi säilyttää. Edes osana luonnon monimuotoisuutta.

Tässä ja ehkä seuraavassakin blogissa syvennyn kantoihin ja sähkölinjoihin, jotka halkovat valtakuntaa. Harva tai ehkä ei kukaan niistä pidä. Itse en kyllä nykyisin inhoakaan. Ehkä vähän pidänkin koska en voi asialle muuta kuin muuttaa suhtautumista. Ja siksi, että jos jossain on pienten eläväisten kuhinaa, niin "linjan alla" . Sen jälkeen, kun ihminen on poistunut raivaustöistä.

MTK:lla, SLC:llä ja Energiateollisuudella on pilottihanke, jossa ryhdytään tuottamaan lahopuuta ja kolopuita sähkölinjojen reunoille. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta, parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä tuo kustannussäästöjä. Sähkökatkoksia aiheuttavista riskipuista tehdään tekopökkelöitä metsänomistajan suostumuksella.

Metsien eliölajeista neljännes, noin 500 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Kuolleen ja lahonneen puuaineksen väheneminen on tavallisin näiden lajien uhanalaisuuden syy. Lahopuuriippuvaisia lajeja löytyy kovakuoriaisista kääpiin ja monet kolopesivät linnut tarvitsevat pystykeloja ja pökkelöitä.

Maanomistaja haluaa usein siivota sähkölinjojen alustan risuista ja kannoistakin, vaikka sillä ei ole edes taloudellisesti merkitystä.

Voi olla, ettei luonnon monimuotoisuudesta ja sen tärkeydestä puhuta tarpeeksi. Eikä varsinkaan niin, että se tulisi eläväksi ja omakohtaiseksi tavalliselle tallaajalle. Siksikin valtakunnallien Pelasta pörriäinen -kampanja on hieno asia.

Ei kommentteja: