Luonnon monimuotoisuus

Euroopan ympäristäkeskus sanoo näin: "Luonnon monimuotoisuus on jatkuvasti köyhtymässä ja sillä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten hyvinvointiin.

Kuukauden kuluttua tämä on vihreyttä täynnä

Köyhtymisen suurimpia syitä ovat luontotyyppien muutokset, jotka johtuvat maatalouden tehotuotantojärjestelmistä, rakentamisesta, louhinnasta, metsien, merten, jokien, järvien ja maaperän liiallisesta hyväksikäytöstä, haitallisten vieraslajien leviämisestä, saastumisesta ja yhä enemmän maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta.

Luonnon monimuotoisuuden valtava merkitys maailman ja elämän kestävyydelle tekee nykyisestä köyhtymisestä sitäkin huolestuttavampaa."

Aihe on tosiaan valtavan kokoinen ja tärkeä. Kun siitä yritän puhua tavallani, ei asia tunnu monia kiinnostavan edes keskustelun vertaa. Oma joukkonsa on se, joka sanoo tekevänsä sen eteen enemmän tai vähemmän. Yleensä kuitenkin omia tekemisiään kehuen ja puolustellen.

Minä en tee tarpeeksi, mutta teen jotain luonnon hyväksi. Siitä konkreettisin on 8 hehtaarin Jokilaakso. Joka hankkiessani ei ollut kuin savinen, juuri mitään kasvamaton tulva-alue saven ja mullan ottopaikkoineen.

Tältä näyttää sama paikka kesällä 

Mutta nyt, lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen on toisin. Jokilaakso on ainutlaatuinen, mahdollisimman luonnon ehdoilla oleva ja kasvava keidas.

Teen monia asioita asetuksia vastaan. Esimerkiksi vieraslajien osalta. En edes tiedä mitä kaikkea Jokilaaksosta karhunköynnöksen, lupiinin ja himalajan palsamin lisäksi löytyy. Vain sen tiedän, että aikoinaan yhteiskunta kaivaessaan Tuusulanjoen tulvaveden tasausaltaita, toi palsamin tullessaan.

En ole sitä enkä muitakaan hävittänyt enkä hevin hävitä. Tänä kesänä saatan hieman katsella rajaanko jotenkin jossain vaiheessa jättipalsamin kasvualaa.

Se nimittäin on kimalaisten suuressa suosiossa, jotka vastaavasti ovat varsinkin luonnonmarjojemme tärkein pölyttäjä. Voisi sanoa elinehto. Ei siipiveikkoja, ei mustikoita.

Kimalainen taitaa muuten olla myös vieraslaji, sillä esimerkiksi kasvihuoneiden pölyttäjät tuodaan lentokoneella Hollannista.

Kevään ensimmäiset kimalaiset ovat kaikki kuningattaria, sillä vain ne selviävät hengissä Suomessa talven yli.

Sekin on mukava tieto, että kimalainen hautoo kannonkolossa tai vastaavassa pesässään muniaan kuin linnut konsanaan.